I Gávdnat Sámi
Synnøve Persen
| Riegádan 1950. Lea eret Beavgohpis Porsáŋggus. Ássá Beavgohpis. Dáiddačeahppi. Lohkan dáiddahistorjjá Oslo universitehtas. Vázzán dáiddaskuvlla Troandimis ja Dáiddaakademija Oslos. Sámi Dáiddasearvvi ovdaolmmoš. Lea ollu mielde dáiddafitnolaš politihkas ja sámepolitihkalaš bargguin. Sus leamaš moanat sierra-čájáhusat dáiddaguovddážiin birra Norgga. Almmuhan diktagirjji «Alit lottit girdilit». |
 |
Dáiddárčalmmit sámi servodahkii
Mu čalmmit oidnet ollu. Oidnetgo dáiddárčalmmit eará go earáid čalmmit? Leatgo dáiddárčalmmit erenoamážat earáid čalmmiid ektui?
Árbi
Joavku mas lea oktasaš duogás, oktasaš árvi, giella ja historjá, gohčoduvvo álbmogin. Dán vuođu mielde lea sápmelaččain ge álbmotstáhtus. Nu sáhttit ain otnege dadjat mii leat álbmot, vaikko buot mii leš vejolaš, lea dahkkon háddjet oktavuođa dovddu. Min kulturárbi lea bázahusat dološ sámi servodagas. Min otnábeaivve dilli lea huksejuvvon dáid bázahusaid, muittuid ala. Liikkáge dovdat riggodaga go lea árbi, árbi mii gullá dušše midjiide.
Álbmotdáidda lea oassi dán oktasaš kulturárbbis. Nugo buot eará dološ servodagas, lei maid dáidda oktasaš oamastus. Easkka [14] go earát gáibidišgohte sierra mearkkaid, sierra gálvvu mas lei sámi duogáš, bođii individualisma sámi dáidagii mannan čuohtejagi loahpas. Ilbmagohte sierra sámi dáidárat. Sii šadde dehálaš informanttat olggobeal máilbmái. Sii muitaledje eallima birra nu go eallin lei, ja adde dieđuid mat muđuid livčče láhppon. Dáidaga bokte seaillui sámi kulturárbi. Muhtimat sárgo mearkkaid meavrresgáriide. Muhtimat lágidedje dieđuid viidáseabbot.
Iešdovdu
Gullevašvuohta lea dehálaš juohke olbmui, ja kulturárbi lea dehálaš oassi olbmo identitehtas. Kulturárbi muitala gii don leat, gosa gulat, addá iešdovddu. Sápmelaččaid iešdovdu lea rivvejuvvon máŋgii, máŋgasat leat láhppán gullevašvuođa. Sii dihtet gal gosa gullet, muhto váillahit dieđuid. Dát dieđut eai leat leamaš oassin sin álbmotlaš oahpas. Sis lea báhcán vašši. Identitehtagažaldat lea leamaš guovddáš ášši oppa sámi servodahkii. Máŋgga guovllus lea sámi iešdovdu easkka dál morráneamen. Servodat gáibida ahte buot mii dahkko, duvdá iešdovddu ovddosguvlui. Sámi servodaga iešdovdu lea ain rašši, servodat hálida čáppa, linis govaid jeđđehussan rašis dovdduide.
Dovdomearkkat
Go olmmoš fuobmá ahte son lea sápmelaš, de smiehttagoahtá fertejit go sus leat erenoamáš mearkkat mat čájehit su sápmelašvuođa. Ja velá go leat sámi servodagas sierra dovdomearkkat. Olggobeal servodagat gáibidit sámi servodagas vissis mearkkaid jus galget dohkkehit sámi namahusa. Sii leat juo defineren dáid mearkkaid, dat galget leat čalbmáičuohccit vai sii dihtet mas lea sáhka. Olbmot geat leat ohcamin identitehta, dorvvostit dáidda mearkkaide. Muhto leat go dát duođaid sámi servodaga dovdomearkkat? Vai leat go dušše olgguldas mearkkat? Sii leat juo máŋga čuohtejagi muitalan midjiide geat mii leat. Sii leat čállán [15] min birra ja veardidan min dilálašvuođaid čalmmiideasetguin. Lea go šat báhcán alddámet govva? Ja bissu go álbmot gii ii dieđe dovdomearkkaidis, šat álbmogin?
Niegut
Dáidda galggašii duođaštit servodaga nieguid. Servodat hálidivččii vuogas gova vai beasašii eallit viidáseabbot daid nieguiguin ahte lea lihkostuvvan. Sámi servodat lea šaddan gillát olu ja lea álo áibbašan ráfi. Das leat badjánan niegut mo galggašii ja mo ii. Ja dárbu duođaštit nieguid duohtavuođa. Servodat vuorddášii dáidda ollašuhttit buot moallanan govaid, čallit láđis divttaid ja šurrat dipma nuohtaiguin. Livččiigo servodat duhtavaš jus oččošii vástádusa dáid ovttageardánis gažaldagaide?
Dáidára niegut
Sámi dáiddár fas lea niegadan ahte doppe gávdnošii servodat mii válddášii su vuostá rabas salain. Son lea maid gillán oarbbes dili, ohcan oadjebasvuođa ja viggan ovddosguvlui. Ii son leat gávdnan ruovttu stuorraservodagas, ii son oro gullamin gosage. Son dorvvasta sámi servodahkii. Amma dat ii gal bálkes su eret? Amma dat gal váldá su vuostá nu go son lea? Son fuobmá servodaga gáibádusaid, ahte son ii nákce deavdit daid. Gosa son dalle galgá?
Servodaga vuordámušat
Go servodagas ii leat dađe eanet iešdovdu, fertejit muhtimat muitalit servodahkii makkár dovdomearkkat sus leat. Dávjá lea dát dáidára ovddasvástádus. Muhto dáiddár soaitá diehtit nu unnán dáid dovdomearkkaid birra, ahte ii bastte dieđihit. Son vuorddášii ieš dan seamma oadjebasvuođa maid servodat vuordá su lágidit.
Dáidárii lea maid váttis sárgut dan gova man servodat hálidivččii [16] oaidnit, go govva ii oro gávdnomin. Eará go nieguin. Ja jus son ii sárggo gova man servodat gáibida, molsašuvvá su identitehta. Son lea dážaluvvan. Son lea guođđán sámi servodaga ja sámi vugiid go ii leat čuvvon servodaga gáibádusaid. Vaikko son lea muitalan duohtavuođa, de lea biehtadan servodaga ja dákkár dáidára sámi servodat ii fuolašii.
Dáža servodaga dáiddaoainnu mielde son lea leamaš seamma lágán informánta go duot dološ dáidárat. Dáža servodat fas jearrá eanet olgguldas mearkkaid birra, mat leat sámi dáidaga dovdomearkkat. Dáža servodat vuordá ahte sámi dáidárat dihtet dovdomearkkaideaset. Dáža servodat vuordá ahte dát mearkkat bissot nu go leat, dego sámi dáidda livččii juoidá masa lea bidjan meriid, ja eai ge dat rievddašii goassege.
Anakronisma
Sámi dáidárat dávjá dorvvastit historjái, dego historjá attášii dan rievttes gova. Dávjá sáhttá oaidnit mo dološ simbolat geavahuvvojit dego duohtavuođa mearkan. Muhto diehtit go odne šat dáid mearkkaid sisdoalu? Eai go dat ge šatta olgguldas mearkan vai lea go nu álki gávdnat dáid ovttageardánis simbolaid duogáža? Eksotisma addá suoji, ii dárbbaš smiehttat juohke ášši nu garrasit go sáhttá vuoiŋŋastit dan govas maid earát leat ráhkadan, dan ektui ahte váldit badjelasamet dan lossa noađi ahte hutkat alddámet gova.
Anakronisma lea stoahkan doložiiguin, áššiiguin mat leat juo hutkojuvvon.
Dážaluvvan
Juohke sámi dáiddár ballá dážaluvvamis. Go sámi dáiddár ballá geavaheamis mearkkaid ja simbolaid mat gullet eará kultuvrraide, de dát dovdu lea čiekŋalit čadnojuvvon su gullevašvuhtii. Jus servodat dieđiha ahte «diet ii leat sámi vuohki», dovdá son iežas olggobealde buot servodagaid. Dan seammás lea sámi servodahkii [17] dehálaš dieđihit earálágánvuođa, čuoččuhit iešvuođa; dát garra gáibádusat čuhcet erenoamážit dáidagii. Dáidda rassá olbmo čiekŋaleamos dovdduiguin, ii ge sáhtášii gielistit. Meavrresgári simbolat muitalit ollislaš servodaga birra, čájeha gova mii jearakeahttá gullá sápmelašvuhtii. Muhto man guhká lea sámi dáidda áigumin jorrat duoid doložiid birra vai lea go das ilbmamin ođđa govva, áigeguovdilis hámis?
Duohtavuohta
Juohke álbmoga dáidda, aŋkke dat oassi mii eallá viidáseabbot áiggiid čađa, ferte guoskkahit vuđolaččat duohtavuođa gažaldagaid. Duohtavuohta ii leat álo nu go olmmoš sávašii. Duohtavuohta sáhttá leat ilgat, unohas, buktit ovdan áššiid maid ii hálidivčče oaidnit ii ge gullat. Dáidda mii ii guoskkat dákkár prinsihpalaš ja vuđolaš áššiid, ii ceavzze.
Nuppi bealis, go veardidišgoahtá duohtavuođa ja duohtavuođa gažaldagaid, de gávdná ahte ii leat dušše okta duohtavuohta, muhto máŋga. Dat vuolgá fas das man vuođul veardida duohtavuođa. Soaitá dán oaidnit čielgaseabbot dáidagis, go juohke dáiddár gii dutká duohtavuođa, ferte gávdnat sierra vuođu mii báidná oppa dáiddabarggu. Sámi dáidagis ge lea dát čovdojuvvon máŋgga láhkái, muhto sámi dáidagis oidnojit unnán formalaš čovdosat. Sámi dáidda lea ain čadnojuvvon álbmotdáidaga vuođđojurdagiidda. Álbmotdáidagis lea maid vuoiŋŋalaš duogáš, sivat manin dat lea ná ii ge nie. Álbmotdáidagis gávdná maid sápmelašvuođa mearkkaid čielgaseabbon go ámmátdáidagis. Jearaldat šaddá leat go dát mearkkat čuvvon álbmoga doložiid rájis ja lea go mihkkege báhcán váikkutkeahttá.
Máilmmi guvlui
Go diehtá sámi álbmoga historjjá, buot dáhpáhusaid ja vearredaguid, ferte imaštit manin sámi dáidda lea njuohtan ná vuogas ja čáppa gova. Lea go dáidda, dan ektui ahte rahpat čalmmiid, [18] čiehkan duohtavuođa, garván dehálaš áššiid? Vai lea go nu ahte sámi servodat ii gierdda oaidnit duohtavuođa, ii ge hálit oaidnit? Ahte dáidárat leat bággejuvvon čájehit vissis gova? Čábbodat hábmen ja vuogasvuohta orrot leamen nu dehálaččat ahte dáiddár ferte guođđit buot eará gáibádusaid dáidagisttis. Servodaga rašis iešdovdu hehtte dáidaga ovdáneami.
Dát leat vuđolaš gažaldagat maid sámi dáidda ferte duostat váldit vuhtii jus áigu gosage.
Ardis Ronte Eriksen
Riegádan 1955. Lea eret Skániin. Oahpaheaddji. |
 |
Bissut go mii sápmelažžan gielagehtte
Lehpet go gullan dan gáigá olbmo birra gii hoallá sámegiela iežas mánnái vaikko ieš ii máhte sámegiela albmaláhkái. Lehpet go? Ehpet go? Siđan dieđihit didjiide ahte dat olmmoš lean mon. Rabas čalmmiiguin ja vasihiin lean válljen sámegiela ruovttogiellan iežan mánnái. Vaikko lean čuorbbes sámegielhoalli. Mus lea oainnat dat filosofia ahte go min vánhemat máhtte oahpahit midjiide dárogiela vaikko ledje čuorbbes dárogielhoallit, de mongis sáhtán oahpahit mu mánnái sámegiela seammaláhkái. Min gielladilli lea bággen mu nuvt bargat.
Garra dároduhttinpolitihka dihte hollu sápmelaččat leat massán eatnigielaset. Leat eanemustá mearragátti ássi sápmelaččat, márkosámit ja lulli sámit, guđiin lea dat váidalahtti gielladilli. Muhto jagis jahkái oaidná ahte sámegiella vuoittahallá siskkit guovlluin nai.
In áiggo dan háve guorahallat dološ áiggi dároduhttima. Ii oktage sáhte rievdadit dehe buoridit dološ historjjálaš dáhpáhusaid. Ferte dieđuin lohkat, guldalit ja oahppat makkár dilli leamaš dolin, ja manin lea geavvan nu funet sámegiela seailluheami dáfus. Muhto lea goit deháleabbo geahčadit mii dáhpáhuvvá gielain dán áiggi. Dán áiggi lea min áigi, ja sámegiela ja -eallima boahtteáigi lea min duohkin.
Bissut go mii sápmelažžan gielagehtte? Dat hal lea dat buolli [20] gažaldat midjiide. Miehtá Sámis lea sámegielas váttis dilli. Dávjá oaidná ahte sámegiel-máhttu ii deattuhuvvo nu go galggašii. Ieš giellaprofessor dajai duvle ahte Sámediggi ii sáhte olbmuid dehe ohcciid baldalit garra giellagáibádusaiguin. Son jur measta čieruhii mu dainna cealkámušain. Min oaiveláidesteaddji dagai sámegiela balddonassan.
Vaikko hollu olbmot badjel 40-50 jagi hain hollet sámegiela gaskaneaset, de lea sámegiela dilli fuotni mis. Jos mii eat juoiddá bargga giela seailluheame dihte, de ii balljo gullo sámegiella min guovllus 20-30 jagi geahčen. Mii de dáhpáhuvvá? Bissot go sámit danne sápmelažžan gielagehtte? Jur measta gaittin dárogielsámit dadjet «dieđusge» dan gažaldahkii. Ieš mon eahpidan dan. Mii báhcá go giella jávká? Nas (naba) jos iežá kultuvrraoasit goarránit go giella ii gullo? Mii eat dieđe, – danin galgá sámegiella eallit.
Gal mon dieđán ahte olmmoš oažžu sámi iešdovddu vaikko ii máhte sámegiela. Nuvt lea muinna ja máŋga iežáiguin. Muhto mon dieđán maid ahte mon lean mánnávuođa rájes gullan sámegiela beaivválaččat siiddas, hulkkiid luhtte ja rátnáid luhtte, vaikko ieš in sámástan. Sámegiella lea gullan mu beaivválaš eallimii ja lea danin leahkán dehálaš mu iešdovddu huksemii. Stuorimus oassi sámemánáin geat dál šaddet bajás min guovllus, gullet nai sámegiela boaresolbmuid luhtte, ádjáid ja áhkuid luhtte. Nuvt lea sámegiella dehálaš sin iešdovdui nai.
Mon lean gullan ahte gullan beljiid dievva ahte olbmo iešdovdu lea čadnon hollu osiide. Giella ii leat áidna dovdomearka. Juohkehaš diehtá ahte nuvt lea, ja lean iešge nuvt sárdnidan. Gullo čábbát ja riekta. Duohtavuohta lea daddjon: Giella ii leat áidna dovdomearka. Ja jur meastta juohke dárogielsápmi illuda ja speažžu gieđaid: «Eatnat giitu, – de mii eat dárbbaš illasakka bargat gielain!»
Dovddan iežan dego illujáddadeaddji ja vulosguovllu einnosteaddji go jearan: Mii dáhpáhuvvá min mánáiguin jos sámegiella áibbas jávkkašii? Mii lea dáhpáhuvvan Ivvárstáđis? Doppe ledje dolin hollu sápmelaččat. Gonnes sii leat dál? Álggus giella [21] jávkkai … Rivttagis leat vaikko man hollu sámit jos olmmoš vara mielde lohká. Leat go doppe dál hollu sámit. Sørvikmárku lei čielga sámi báiki čuođi jagi dás ovdal. Dollet go olbmot doppe iežaset sápmelažžan dál? Vaikko dovddus Anders Larsen doppe orui, de leat sámit láhppon, mu dieđu mielde goit. Nuvt mon sáhtášin lohkat báikki báikki maŋis. Dat vuoseha ahte dađi mielde go sámegiella jávká, dađi mielde olbmot masset sámi iešdovddu.
Mus leat hollu gáiddas huolkkit geat leat bajásšaddan guovlluin gonnes sámegiella lea jaskkodan dehe ii gullo. Sii dollet iežaset dážan. Jos jearan sámesoga birra (olmmoš ii galgga illasakka jearrat, sámit leat illa huolkegierregat) de sii «dihtet ahte leat sámit sogas, muhto nuvt lea juohkehasas Davvi Norggas». Go gergen imaštallamis mannes mus leat nuvt hollu dážahuolkkit, de ledjen maid gearggus bargagoahtit praktihkalaččat sámegiela seailluheami ja ovddideami hárrái. Dat hal lea mu mielas áidna vuohki mii mielddisbuktá ahte boahtte buolva mis oažžu sámi iešdovddu.
Lea go doaivu ahte min gielladilli šaddá buoret? Jos olmmoš galgá dorvvastit sámeservviide, de lea vástádus ii. Báikkálaš sámi ovddasteaddjit ja njunnjeolbmot eai beroš hollu maidege sámegielas. Lea oainnat nuvt ahte sii máhttet bajil dároduhttinhistorjjá. Jos olmmoš álgá váidalit sin gielahisvuođa, de oažžu čielga vástádusa: «Váiges dároduhttinhistorjjá dihte mii sáhttit dárostit buorre oamedovdduin jápmima rádjái, – ja hain guhkit jos lea dárbu.»
Lea oainnat álki sivahallat sámi váiges historjjá, min dálá eiseválddiid, dáža mediaid ja min heajos ruhtadili jos sámegiela dilli lea sáhkan, – hui álki. Dieđusge stuoraservodat ii leat sivaheapmi sámegiela fuones dili hárrái, muhto mii fertet goit leahkit dan mađe rehálaččat ahte duovddastit ahte eat miige leat sivaheamit.
ORRA oktii čálii ná:
[22] Jos leat dolkan
sámegiela gullamis ja hoallamis
de beare mana sámečoahkkimiidda
doppe oainnat ii gullo
sámegiel sátni,
doppe sii lohket sámegiela
beare váivin.
Sámiid Searvvi čoahkkimiin min guovllus lea dárogiella oaivegiellan danne go hollu sámit eai máhte sámegiela. Dávjá ii sámegiel sátni gullo, lea menddo váttis dulkot – ja amma gaittin sámit ipmirdit dárogiela. Manne de ádjánit prinsihpaid dihte?
Vearrát lea ahte oaivesearvi NSR ieš vuoseha bálgá midjiide. Áššebáhpárat ja reivvet leat dábálaččat dušše dárogillii. Manin? Jo, oainnat čállingottis lea nu hollu bargu ahte lea veadjemeahttun čállit sihke dárogillii ja sámegillii. Go dilli lea nuvt ahte ferte válljet giela, mii de? Dárogiella vuoitá, dieđun. Áššebáhpárat sámegiela buorideami birra bohtet dárogillii. Jos NSR dáinna lágiin láhtte, de suoli suoláda sámegiela árvvu. Vearrát vel lea ahte dáhpáhuvvá ovdaneami nammii.
Mannan čavčča gullen NRSa báikkálaš sámediggeevttohasaid garrasit gáibideamen sámi giellalága. Sii gáibidedje dan bargobellodatevttohasas; sin sivva dat lei ahte giellaláhka ii vel lean ihtán. Buorre go gávdnojit albma giellagáhttejeaddjit!! Gula beare:
NSRa báikkálaš prográmma lei dušše dárogillii. Ja manin? Jo, oainnat ii lean dárbu čállit sámegillii, čilgejit vuosttasevttohasat. Amma sámit ipmirdedje dárogiela? Ja manin Iinná ja Birrasa Sámiid Searvi ii álggu rájes dorjon sámemánáidgárddi Skániin? Jo, oainnat buoremus doallat searvvi diekkáris eri. Guladettiin huomedin sátneboarssa: «Bahá sealskáhppi bilida buorre olbmo.» Danin go báikkálaš sámepolitihkkárat gáidadit sámegielbargiid!
Verten vel namuhit ovtta vel giela harcengoanstta maid sii máhttet:
[23] Okta dain stuorimus áššiin sin prográmma mielde lei sirdit áidna lahka čielga sámeinstitušuvnna, Ráissa Sámeskuvlla, Ruŋgui, – deavdit dan dárogielmánáiguin nuvt ahte dárogiella vissalaččat šaddá beaivválaš giellan skuvllas.
Dele hal leat sámegiela gáhttejeaddjit! Hoallat sámi giellalága birra dievvanjálmmiid sii gal buoragit máhttet.
Guođidettiin čoahkkima jurdilin; Vare livččii láhka mii geatnegahtášii sámi ovddasteaddjiid duođaid bargat sámegiela ovdáneapmái! Jos diekkár livččii, de ii sáhtášii Ruoŋggu Sámiid Searvvi stivra bidjat čielga dárogielhoalli sámemánáidgárddi hoavdavirgái, vaikko vel ovddeš beallesámegiel hoavda lei ohcciid gaskkas. Iige sáhtášii Iinná ja Biras Sámiid Searvi geavahit sámegielnannen-ruđaid válgakámpánnjaide, vaikko Nordlándda Fylkka Kultuvrálávdegoddi čielgasit dajai ahte ruđat leat juolluduvvon giellabargui. Gal hal juo livččii dehálaš dakkár lága oažžut…
Jurdagiid siste guđđen válgačoahkkima. Nie go lei min gielladilli! Muhto jos ledjen pessimista čoahkkima guođidettiin, de ledjen áibbas suorganan go oidnen TV-reportáša ja gullen Sámeradios čoahkkima birra. Mediaolbmot eai háliidan eai eisege bidjat čuovgga deháleamos ášši ala, nammalassii giellaášši, mii vel lei áidna duohta riidoášši čoahkkimis. Dan sadjái dahke Skoaberjávreášši riidoáššin, vaikko gaittinat vuostálaste huksenplánaid! Guhkkin vuolis muittus huomedin girjji maid mon oktii ledjen lohkan: «Den mediaskapte virkelighet» jáhkán ahte namma lei. Healbmastuvvan gehččen TV-sáddaga ja guldalin Sámeradio. Dat, mii mu mielas lei deháleamos ášši, movt galgá bargat sámegiela árvvu buoridan dihte, ii namahuvvon ii ollenge. Giela ovddidanbargu lea losses bargu min guovllus. Lossat vel šaddá go sámi mediabargit eai luoikka beljiid áššái. In goassege ovdal lean dovdan iežan nu áibbas mediagehtte go dalle. Mediabargit reideje fiktivalaš riidoášši ja badjelgehčče áibbas giellagažaldagaid.
Giellabargu min guovllus lea leahkán eaŋkilolbmuid hálddus. Buorre lea ahte leat stánddalaš eaŋkilolbmot. Moatti vánhema [24] barggu dihte sámegiella oahpahuvvo vuođđoskuvllas Skániin. Čavčča rájes Heggen joatkaskuvla fállá sámegiela C-giellan, dat nai eaŋkilolbmuid barggu dihte. Sáráhká Sámemánáidgárdi álggahuvvui seammá vuogi mielde. Sámiid Searvi ii gillen doarjut ge dalle álggus, go Sáráhká álggaheaddjit ja sámegiela oahpaheaddji jur measta borahallet sámegielavuostálastiide.
Duosttan go liikká dadjat ahte manná ovddosguvlui? Go oidno seavdnjat, de láven iežan muittuhit ahte sámegielohppiid lohku lassána jagis jahkái Skániin, ahte Sáráhká Sámemánáidgárddis dárogielmánát ohppet eanet ahte eanet sámegiela, vaikko leat eanemus lávlagat ja oanehis cealkagat, ahte joatkaskuvllas sámegiella fállojuvvo, ahte hollu boaresolbmot dorjot sámegielbarggu ja ahte vuosttas sápmi lea ožžon Skániid suohkana kultuvrabálkkášumi jur juste giellabarggu dihte.
Go gulan iežan máná čuorvumin sámegillii, de dieđán ahte lean válljen rievttes bálgá, vaikko bálggis manná vuosteluohkkái ja lea geađggas.
1918's čálii John Haug ahte livččii buorre jos «mii gielamet harcabáttis vulos oažžut». Hain lea dat seammá harcabáddi dego balddonassan. Vearrámus lea jos mii ieža harcet giela. Giella dárbbaša gáhttejeddjiid.
Anders Larsen čálii «Sagai Muittalægje» áviissas ná: «Mii diehtit ahte giella lea ovtta olmmoščeardda heaggasuotna. Go dat nohká ja vajáldahttojuvvo, de nohká maiddái olmmoščearda». Nuvt dáhpáhuvai Sørvikmárkkus gonnes Anders Larsen ieš orui. Dat ii galgga dáhpáhuvvat Skániin gal.
Ole Mathis Hetta
| Riegádan 1946. Lea eret Guovdageainnus. Gielddadoavttir Stavangeris. Lea leamaš doavttirin Kárášjogas ovdal go manai Afrihkái Sudanii 1978 Kirkens Nødhjelp ovddas. Maŋŋá lei Tanzanias prošeaktajođiheaddjin ovdal go máhcai Norgii. |
 |
Sápmelaš, dáža vai máilmmiboargár
Buohkat leat mii máilmmiboargárat, muhto mii lea dalle mii mearrida min nášovnnalaš dahje čearddalaš iešvuohtamet?
Dálveiđit čuvggodišgoahtá veahážiid mielde go rusta loahpas johtá joga rádjái mii lea čiehkádan jieŋa ja vilges, buhtes muohttaga vuollái man buolaš nai lea mollen ja čeargadan. Beaivváš ii leat máŋgga vahkkui oidnon ja beaivečuovga ii bistte eambbo go moadde diimmu beaivet. Iđđesárrat gullosta dušše oahpes rievssatskeaikkas. Muđuid lea luondu jaskat ja lulde lea almmis beaiveguovdil čuvgesrukses ivdni. Suovva ránnáviesuin loktana njuolga almmi vuostá, ja ráhkada iešlágan vilges minstara almmi vuostá. Roavvi roavi duohken lea gokčojuvvon ritnesogiiguin main seakkimus oavssit heaŋgájit rini deattuin. Duottar duoddara duohken ja jávri jávrriid lahka, nugo Isak Saba čálii lávlagisttis Sámeeatnamii.
Eahket dovdo ain buollašeabbon mánoheahpin go guovssahas giđduda almmi rastá. Luntan láviimet ballat guovssahasas; erenoamážit jos leimmet leamaš bahániehkkánat dahje jos leimmet ribahan hárddestit guovssahasa. Nu ii galgan dahkat, lávejedje vuorraseabbot dárkkuhit: «Guovssahas sáhttá dohppet du gitta ja loktet du lusas ja borrat du». Fáhkkestaga cieláda beana (Čuoris), ja veaháš maŋŋelaš gullojit heargegaccat spoahkkimin [26] muohttaga vuostá ja reahkamielgasat njurggodeamen. De iđista golmmahearggat ráiddoš ja luovosvuoddji. Niillas guovttos Risteniin boahtiba Nuortaduoddaris, ja áiguba ijastallat min viesus nugo láveba.
Niillas lea vuoras áddjá geas gullu lea hedjonan ja Risten fas nuorranieida. «Leago jeagil verdde vuojánii?» jearralii Niillas vuollegis jienainis. Jeagil guddojuvvo láđus ja Niillasa čuovvola muhtun 8-jahkásaš go son vuolgá vuojániiddis doalvut heargečorragii nuppe bealde joga ja dieid jekkiid.
Soames háviid sáhtii nu guolddustit ahte luodda dahje láhttu njeađggai dakkaviđe, ja dalle illá diehtá vulos bajás dahje mii lea ovddabealli vai sealggabealli alddis. Davi ja luli gal juo guhkkin eret diehtá. Ruvaš-guoldu hilašta ámadadjui, muhto lihkus liggejit dállastuvvon goikkehat ja beaska luhkain julggiid ja rupmaša. Lávvu doarggista garra dálkkis ja boazu nai ohcá suoji čiehkarasain. «Diekkár ijaid gulat Ipmil rohkosiid,» čállá Wergeland govvidusas muhtun heajosdálke ija.
Go beaivváš riekta liekkadišgođii, suttai muohta beaivvebealde sihke bajábealde ja vuolábealde njuikehaga. Bázii vel dušše muohtačolttoš mii ii muittuhan makkárge njuikehaga. Cuoŋoijat ja beaivvadagat dolvo oaggunmátkkiide gos čáppa rávddut ledje valjit. Čuonjádoahkit ja giđđajohtin, skuvlaálgu giđđagurssas ja internáhttaeallin, giđđadulvi, giđđalodden ja rávgožiid stoagus niittuin – dat leat buot duođaid giđđamuittožat maid jurdagat vádjolettiin iđihit.
Urbbiid rahpaseapmi, čuoikačorragat, sirkebivdu nuhtiin, ládju, luomečoaggin, murren ja niitoláddjen leat savvon muitui. Leatgo dát muittut ja fearánat doarvái cegget sámi iešvuođa dahje identitehta? Illá. Dáin ii leat nu stuora erohus das maid eará olbmot sáhttet muitalit iežaset bajásšaddamis eará guovlluin Norggas ja máilmmis.
Skuvlaáigi go áinnas galggaimet hupmat dušše dárogiela, ii leat bohciidahttán erenoamáš bahča muittuid iežan sámevuođa ektui. Dat lei nugo galggai, iige mu mielas leat dárbu suhtu guoddit oahpaheddjiide ja eará skuvlla ovddasvástideddjiide go [27] sii barge nugo dan áiggi lei dohkkehuvvon riektan. Soitet boahttevaš buolvvat dubmet min garrasit, jos mii doaivut iežamet buolvva bargat ollásit oaivámet mielde báidnojuvvokeahttá áiggi vieruin ja gáttuin.
Ii lean nu hárve ahte nuorra nissonat ja dievddut guđet ledje orron muhtun vahkuid dahje mánuid Álaheajus dahje Romssas, dahje juo Oslos ruoktot máhcadettiin, váidaledje njuokčama doŋgon hupmat sámegiela. Čájehastit ahte sii duođaid máhtte riikka almmolaš giela, gilvilaste vel sámegiela humadettiin soames dárogiel sániid ja dajaldagaid. Maŋemuš áiggiid leat soames «supersápmelačča» biehttalisgoahtán hupmat dárogiela. Sii gáibidit dulkka dahje juo geahččalit bágget dárogielhubmi sápmelaččaid ja dážaid hupmat sámegiela. Iežan bealis in doarjjo sin, ja oainnán ge sin seammalágánin go muhtun olbmá gii 2-vahkkosaš gurssa maŋŋil Hárštadas ii šat máhttán eadnigielas.
Goappašat fearánat ja meanut duođaštit dakkár mánnálašvuođa ja eahpesihkkarvuođa sáme- ja dárogiela hárrái ahte medisiinnalaš sániid mielde dárbbašivčče divššu. Diekkáraš meannudanvuogit eai ovddit sámi giela ja kultuvrra. Ii leat dohkálaš vuohki otne oččodit servodaga rievdat bággejumiid ja deattuhemiid bokte.
Bajásšaddan sámi birrasis gos sámegiella lei stoahkangiella ja beaivválaš giella ja dat nanu oktavuohta bearrašis ja fulkkiiguin, leat buot nannosit savvon millii. Dat nanusmuhtii gullevašvuođa sámevuhtii, go oaččui dan dovddu ahte sámegiella ja eallinvuohki ii lean heajot go dat maid eará kultuvrrat sivdnidedje. Diet gullevašvuohta dáidá leat čadnojuvvon iešguđet lágán muittuide, fearániidda, olbmuide dahje birrasii. Soames háviid boktá diet nieguid mat ohcalit juoga masa nu ovddeš áiggis. Diekkáraš ohcaleapmi sáhttá dagahit soapmásiidda duođalaš váivvi, go fuopmá ahte vássán áigi ii máhca. Ohcaleapmi šaddá maid dakkárin ahte soames sápmelaččat vigget máhccat eamevuođaidasaset, mii dal juo dat leaš? Buorre ovdamearkan dasa leat muhtumat sis guđet nannen dihte iežaset sámevuođa dorvvastit šamanismii.
[28] Soames olbmot soitet leat deddojuvvon nu garrasit hilgut sámevuođaset, ahte maŋŋil ollásit biehttalit iežaset dahje sogaset leamen sápmin. Dat ii leat mihkkege apmasiid dahje erenoamáš sámi fearán, muhto oalle dábálaš boađus guovtti kultuvrra deaivvadeamis.
Gii lea sápmelaš? Mun in jáhke leat vejolažžan čatnat sápmelašvuođa vara dahje eará árbbolašvuođa bokte. Čuđiid ja duháhiid jagiid čađa leat sámit náitosiid ja mánnáriegádahttimiid bokte seahkanan ránnáálbmogiiguin. Danin leage ártet ráddjet olbmuid olles, bealle dahje njealjádassápmelažžan. Seammás lea mu mielas váttis dohkkehit ahte olbmot geain ii leat makkárge čadnojupmi sápmelašvuhtii, huksejit juogalágán sámevuođu alcceseaset ja ovddidit badjelmearálaš oaiviliid mat leat mielde lasiheamen riidduid sápmelaččaid ja dážaid gaskii.
Eanaš olbmot jurdilit bohccuide go lea sáhka sámiin. Johttisápmelaččat leat dieđosge máŋgga dáfus govvidan dan erenoamáš eallinvuogi mas lea johtalus (nomadisma) ja mii lea nu erenoamáš davviriikkaid álbmogiid gaskkas. Sihke ealáhusa ja eallinvuogi dáfus lea ovddeš áiggiid ja dálá oktavuohta bohcco ja sápmelačča gaskka leamaš mielde ráhkadeamen dan gova miehtá riikka ahte buot sámit leat boazobargit. Ollugat leat maid čuoččuhan ahte oppa sámekultuvra duššá jos boazodoallu nohká ealáhussan. Vaikko boazodoallu leage deaŧálaš caggi sámekultuvrras, ii leat lihkus áidna caggi. Muhtun vuorraseabbo nisu jearai mus oktii áiggun go álgit boazodoallin go šattan ollesolmmožin. Vástidan sutnje hui njuolgga: «In de áiggo dien beatnatdillái». In lean guđege ládje fuonušeamen dien fitnu dahje eallinvuogi. Dat lei báicce dovddastus das man garasin mun dovden boazobarggu gaskkamuttos 1950-jagiid. Mun háliidin eará eallinvuohkái mas eai lean seamma rahčamušat ja lossa bargu. Maiddái mu vánhemat dorjo mu jurdagiid skuvllaid vázzit eará fidnui álgit.
Mun lean orron eanaš ealliman sámi guovddášguovlluid olggobealde. Ovttastaladettiin eará olbmuiguin lea dat hui unnán mearkkašan guđe čerdii dahje nášovdnii mun gulan. Mun lean [29] dovdan iežan dássálagaid dážaiguin, amerihkálaččaiguin, afrihkálaččaiguin ja earáiguin. Ja goitge muittán čielgasit iežan sápmelaš duogáža mii báidná mu jurdagiid, mu vuođđoárvvuid ja mu veardideami man deaŧálaš guđege bargu ja eallinvuohki lea.
Oalle dávjá vásiha olmmoš nákku dan gaskka mii livččii buoremus ja dan mii lea vejolaš. Nu dáhpáhuvvá erenoamážit go orru amas riikkas amas kultuvrra siste. Mun lean ilus go lean orron Afrihkás ollu jagiid. Munnje lea leamaš mávssolaš fuopmát ahte ollu olbmuin váilu dat buot deaŧáleamos oppa nagodit ge eallit. Lea viehka lossa oaidnit ahte geafivuohta, buohcuvuohta ja diehtemeahttunvuohta mearredit otná ja boahttevaš dili miljon olbmui dán máilmmis. Eará kultuvrraid ja máilmmi heađi sáhttá máŋgga ládje dustet. Sáhttá leat rabasvuohta, vuollegašvuohta ja gierdevašvuohta, muhto maiddái dubmejupmi, báhtareapmi duohtavuođas ja ráddjejupmi. Buot váraleamos lea jos doaivu ahte son oaidná «duoid nuppiid» dahje duon amas kultuvrra «ivnnehis čalmmiiguin». Háliideažžat go vai eat, de lea deaŧálaš muitit ahte eai ovttasge leat «ivnnehis čalmmit». Min oahpásmuvvan ja oaidnu eará kultuvrraide ja olbmuide lea báidnojuvvon iežamet eallimis ja duogážis. Bealágahtesvuohta dahje objektiivvalašvuohta ii oppa gávdno ge. Dat máksá ahte mii álohii válljet árvodásiid, dihtomielalaččat dahje diehtemeahttunvuođas. Sii guđet dan eai dieđe sierranas válljejumiin deaividit dávjá váttisvuođaiguin ja dovdet identitehtta-váttisvuođaid go deaivvadit eará kultuvrraiguin. Erenoamáš deaŧálaš lea muitit makkár árvomeriid ieš ii sáhte hilgut, ja gokko rádji manná dohkkehit rievdamiid iežas eallimis ja eallinvuogis.
Go galgen ássat áibbas amas dillái afrihkálaš kulturčearddaid gaskii, lei munnje hui mávssolaš go ledjen bajásšaddan guovtti kultuvrra gaskkas Norggas. Mun dovden bures iežan vuođđoárvvuid ja fuomášin fargga ahte min «norgalaš jurddagovva» ii eisege lean nu erenoamáš buorre.
In mun lean mišuneara, muhto heahteveahkke- ja ovddidanbargi. Oarjemáilmmis lea mis šaddan vierrun čujuhit ahte osku ja vuoiŋŋalaš áššit leat olbmo «priváhtta áššit». Eurohpa ja [30] Davvi-Amerihká olggobealde lea diekkár jurddašanvuohki áibbas amas. Religiuvdna lea deaŧálaš oassi árgabeaieallimis ovddidanriikkain. Nu leage olles árgabeaivi čadnojuvvon vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš fámuide. Munnje gii ledjen kristtalaš, lei álki ipmirdit dan. Mun rohkadalan juohke beaivvi, mun rohkadalan ovtta Hearrái gean doaivvun vázzit iežan guora miehtá gaskka ja láidet mu lávkkiid. Vaikko ledje ge ollu áššit maidda mun liikojin ja mat illudahtte mu, de ledje maid muhtun bealit diein kultuvrrain maid in sáhttán gierdat. Ovdamearkka dihte lea mu mielas dohkkemeahttun oaffaruššat olbmuid. Dat vuollegis árvu olbmo eallimii mii lei ollu čearddain, lea áddehahtti historjjá ja eallindási ektui, muhto mu mielas lea buot olbmuin seamma árvu ja danin galgat geahččalit dahkat dohkálaš eallindili buohkaide. Ollu kultuvrrain lea gillámuš ja buohcuvuohta ollásit dohkkehuvvon oassin eallimis. Mun oaivvildan ahte mii galgat addit veahki unnidit buohcuvuođa, gillámuša ja heađi buot olbmuin. Rumašlaš heahti lea dattege dávjá čadnojuvvon nu čavgadit diehtemeahttunvuhtii ja religiuvnnalaš gáttuide ja oskui ahte olles kultuvra rahtasa jos geahččala rievdadit ávnnaslaš dili beroškeahttá rievdademiin oktanaga. Danin lea mu mielas kristtalaš mišuvdna deaŧálaš oktanaga ja buohtalaga ovddidanbargguin.
Mii lea mii munnje addá sámi iešvuođa dahje identitehta?
Dat leat buot fearánat, dovddut, oahppu, diehtu ja oktavuohtadovdu ja ovttastallan bearrašiin, fulkkiiguin, ustibiiguin ja eará olbmuiguin Guovdageainnus ja Kárášjogas. Nu leage muhtun ládje maiddái báikkiide čadnojuvvon. Mus ii leat makkárge vuostemielaid dasa ahte leat seammás sápmelažžan ja dážan. Iige mus oro dárbu doalahit dahje máhccat muhtun erenoamáš dássái sámekultuvrra ovdáneamis. Baicce dohkkehan ahte buot kultuvrrat rievddadit ja váldet osiid ránnákultuvrrain. Inge mun oainne dan ge ahte sámevuohta ja risttalašvuohta dárbbašeaba leat vuostálagaid nugo soapmásat vikkahit. Oskkolažžan jáhkán [31] mun ahte Ipmila ráhkisvuohta Kristus Jesusa bokte olaha sihke sámiid ja earáid. Dan galgat ge sárdnidit stuora duostilvuođain. Mu mielas ii leat vejolaš oppa jurddašit ge dan ahte sámekultuvra ja eallinvuohki galggašii leat risttalaš kultuvraárbbi ja risttalaš báidnojumi haga go dat lea leamaš min gaskkas juo máŋga čuođi jagi. Mo sámi risttalaš eallin galgá ovdan buktojuvvot, ferte giddejuvvot máŋgga áššái. Dássážii lea Leastadius-osku leamaš deaŧáleamos suorgi sámi risttalaš eallimis. Das leat fas moanat suorggi ja njunnoša geain lea sakka iešguđet lágan oaidnu vel smávva áššiin ge. Muhtun nuorra sámit leat dovddahan vuostehágu risttalaš nuoraidbargui mii ii čuovo Leastadius oskosuorggi. Dat lea navdojuvvon velá dáruiduhttimin ge. Diet seamma olbmot eai čájet gal makkárge vuostemiela «dáruiduhttimii» mii dáhpáhuvva eará nuoraidbargguin ja kultuvrabargguin, nugo valáštallanservviin, nuoraidservviin, dánsadoaluin, kinuin, teahteriin jna.
Mun šattan hui heajos millii go olbmot eai duostta duohta ja čielga sániiguin ja ákkaiguin bargat, muhto gávdnet juogalágan sadjásaš ákkaid ovddidit oainnuset. Dat guoská sihke sámeáktivistii ja dáruiduhttiide.
Nállevealaheapmi lea fasttes dahku. Ollu nuorra sámit leat leamaš čeahpit dubmet dážaid sihke nállevealaheaddjin, badjelgeahččin ja kultuvrabággejeaddjin. Orru leamen áigi bisánastit suokkardit iežas oaiviliid, ákkaid ja meanuid nu ahte boahtte buolvvat eai dubme min iežamet nállevealaheaddjin.
Maŋŋil go lean ollu jagiid orron vieris riikkain gos badjelgeahččanvuohta earáládje jurddašeaddjiin lea juohkebeaivválaš ja gos čearddagullevašvuohta eanaš mearreda vejolašvuođaid oažžut oahpu, barggu ja eará buriid, de orru oassi sámiid nášonalismas goargatlaš. Vaikko vel sámi giela ja kultuvrra ovdánahttin leage sihke mávssolaš ja riekta davviriikkain, de in sáhte vajálduhttit man buorre dilli sámiin dattege lea davviriikkaid stáhtain ja man bures singuin lea meannuduvvon. Min kristtalaš kultuvra galgá oažžut gutni das, go dat lea deattuhan olbmuid ovttaárvosašvuođa. Lea deaŧálaš ahte mii eat vajálduhte oappáideamet [32] ja vieljaideamet eará guovlluin máilmmis duškedettiin iežamet lagas ládduin.
Go mun Norggas dajan ahte mun lean sápmelaš ja olgoriikkas ahte mun lean dáža (nordmann), de ii mávsse ahte mun in dovdda iežan sápmelaš gullevašvuođa go lean olggobealde Norgga. Dat baicce deattasta mu gullevašvuođa Norgii norgalaš boargárin dahje dážan dainna dulkomiin ahte mun lean Norgga boargár.
Mii galgat seailluhit iešvuohtamet, kultuvramet ja leat rahpasat ođđa jurdagiid guorahallat. Muhto vuosttamužžan galgat bissut olmmožin ja atnit earáid maid danin. Mii leat ovttas ožžon hálddašeapmái dán eatnama oktan dan riggodagaiguin. Ja eallima ulbmilin lea dat ahte galgat «ráhkistit Hearra du Ipmilat oppa du váimmustat ja oppa du sielustat ja oppa du mielastat, ja du lagamuččat dego ieš iežat».
Jovnna-Ánde Vest
| Riegádan 1948. Lea eret Roavvesavvonis, suomabeale Deanuleagis. Ássá odne Parisas. Parisas lea son maiddái lohkan fránskagiela. Son lea moanaid jagiid bargan jorgalemiiguin. 1988 ilmmai sus vuosttas girji, «Čáhcegáddái nohká boazobálggis». Dát lei Davvi Media ja Aschehoug románagilvvohallama vuoitogiehtačálus. Girji lea boahtán olggos maiddái dárogillii ja suomagillii. 1991 ilbmá sus nubbi girji, romána «Kapteainna ruvsu». |  |
Sápmi servodaga olggobealde geahčadettiin
Ovdalaš juovllaid fidnejin vuorddekeahttá reivve, mas eavttuhuvvui ahte čálášin juoidá sámeservodaga olggobealde ássi sápmin.
Movttiidin garrasit. Teman árvaluvvui «Sápmi servodaga olggobealde geahčadettiin». Iežan mielas mus ledje vaikko man ollu dehálaš áššit muitalanláhkai. Eai leat ieža dušše fuomášan buot bargojuhkosiin ja lávdegottiin fuolakeahttá, go ásset menddo gasku servodaga, jurddašin suoli, ja áššis diehtti olbmo skealbma modji iđii njálbmečihkii.
Buot lei čielggas. Mus ledje ollu konstruktiivvalaš oaivilat sámeservodaga boahtteáiggi várás. Čálus lei juo juovlabasiid áigge gárvvis, váillui dušše ahte merken dan báhpárii. Lean goittot oppa ealliman áigge leamaš dakkár sealggahis olmmoš, guhte maŋida buot áššiid nu guhkás go veháge vejolaš. Nu geavai dálge. Eliimet badjel guovdadálvvi, bohte beassážat, ja mun dušše jurddašin ahte leat vel golbma guhkes mánotbaji áigi čállit.
[34] Dál go čálán dán máidnasa uhca lanjastan, de mus ii leat šat go váile vahkku. Dasa lassin lean hilgon guhkes dálvvi áigge oaivái cieggan čiekŋalis jurdagiid ja dál ferten hutkat buot ođđasit álggu rájis, ja issoras hoahppu deaddá mu hárduid.
Nappo sáhtán dadjat ahte geahčan dál servodaga olggobealde, áibbas dan maŋimuš ravddas.
Geahččalan muittašit maid olbmot dál dahket Deanuleagis, mu mánnávuođa guovlluin. Vuolle-Deanus suhket juo olles fártta luosa ja gesset giđđagolgadaga (vai juogo ležžet dange gieldán). Mu viellja Sámmol lea várra juo ceggen vuosttas buođu Steaččalatnjárgeahčái, mii goittot fargga cohkko ja man gártá gaikut dasto eret ja maŋŋá fávlledit, go čáhceallodat lea stáđásmuvvan. Sávan váimmustan ahte almmái lihkkoha dán geasige juoba ovtta českes giđđaguoli, váivi duššiid dádjut. Badje-Deanus várra beldejit, divodit áiddiid, gurrejit gužžagealláriid ja jálumusat leat gilván buđehiid juo moadde vahku dás ovdal.
Jurddašan man guhkes áigi lea dassái, go ledjen maŋimuš gearddi mielde giđđagolgadeamis. Dassái leat áiggážat. Leimmet vehá dilssit dasa, dasgo Badje-Deanus dainna ii gal riggon, eanet lei goarádussan dát árbevirolaš bivdovuohki, go gaikkodeimmet firpmiideamet buot máilmmi rutkošiidda, maid giđđadulvi lei njámastan fárrosis Kárášjotsis boanddaid njáskkahatravddain. Danin divttiimetge olbmuid golgadit giđđat lobálaččat Vuolle-Deanus, ja ieža sibildeimmet firpmiideamet áittis olggos easkka dalle, go ijat bures ránodišgohte.
Áhčči suohpui badjebeliid, mun vuollebeliid, Bikká-Ánde nanačárvvát almmájin lei áiruin ja min Sámmol lei ovdaskohttasis oahpásmuvvanin dán dološ bivdovuohkái.
– Galggat geahččat dárkilit, mo galgá suhppet, rávvii áhčči bártnis. – Suhppen galgá álo dáhpáhuvvat hui johtilit, dalle ii leat áigi ájahallat. Gávnnahallama várra lea dalle uhcit.
Mii finaimet juohke ija Deanu alde ja bođiimet easkka iđidis ruoktot. Ovtta beaivvi ledjen vehá dolkan ja vázzen eatni lusa.
– Eaibat dát min hommát leat vehá dakkáraš lobihis ášši, jerren sus nugo livččii deaddán ášši morálalaš bealli, vaikko [35] duohtavuođus mu dettii dušše šlárvavuohta. Ii lean hálo vuolgit ihkku neavrres dálkin stullat Deanu ala.
– Boastut dat gal várra lea, vástidii eadni. – Jearamat áhčis maid dat lohká.
Mun das áhči lusa.
– Áhčči! Ii leat riekta golgadit čakčat. Mii eat gudnijahte eisseválddi nugo Paulus rávve, ja láhka lea bassi.
Áhčči geahčai mu guhket ja bosádii, nugo sus lei vierrun dalle, go smiehttá oalle čiekŋalit.
– De vuos dat láhka. Dat lea láttániid lahka. Ja dasto Paulus ja eisseválddi gudnijahttiin. Feilet dat lea sáhttán Paulusge. Jos muittežan riekta, de son ii lean mihkkige guolásteaddjiid. Biehtár lei guolásteaddji, ii Paulus. Iige olmmoš galgga smiehttat buot joavdelasaid, jallu dasa. Mana moardit ja muitte doallat čalbmegaskka! Vuollemoardda galgá leat álo vehá guhkebuš go badjemoardda.
– Manin galgá leat guhkit, áhčči?
– Ii leat nu bahá vavdat. Ammal juo vuollebealli lea gárvvis don eahkedii, beassat mii sihkastit Biessavvona.
Leat mannamin Biessavvonii.
– Vai dás mii juo iskkastat? eavttuha áhčči.
– Eat dáidde duostat, dadjá Bikká-Ánde. Erkke-Lemet Heaika gullá.
– Oađđá juo, lea váibadan iežas lájuin.
– Muhto Erkke-Lemet Ovllá sáhttá leat gozuid alde.
– Soaihan leaba Risten-Rávnnáin dakkár utnolaš olbmot.
– Buonjosteimmet ođđa golgadaga dán gáržžes gobis. Luosjuolgi ja golbma ditti
– Biesjotnjálbmi lea maiddái gárži, savkkuha áhčči Bikká– Ándii. – Jos beare deaivá leat guolli das, de dat lea hui buorre boahtit fierbmái.
– Tenopuro gullá, savkala Bikká-Ánde.
– Dovddan vilbeallán. Oađđá. Ii dáiddeš gullat, vaikko máilbmi gopmánivččii.
– Káre-Lemet gullá.
[36] – Lea Luopmošjávrris rávdobivddus.
– Naba Olet-Nillá?
– Illá jáhkán beroštit. Muhto duoin mun in mana dadjat maidige, seavista áhčči Dáža beallái. – Ieš Jovsset-Lemehis mun in bala, muhto leat dat áddemeahttun nuorat, mat sáhttet muhtimin fáktet.
Eat giddanan dan ijage, muhto darvviheimmet golgadaga guovdu Biessavvona nu ahte min bivddus gaikánii guovtte oassái. Áhčči oahpahii mu gierdavaččat čiktit, ja mun galgen oahpahit Sámmola moardit. Ná dáhpáhuvai dás duohko. Mun čikten, Sámmol morddii ja ovttas mii dasto gaikkodeimmet ihkku Deanu alde. Biessavu lei erenoamáš vearrái, muhto jos bures manai, de lávii leat viehka stuhča Boazonjárgeahčen.
Go mii vuot oktii heahkka earránattaimet Bikká-Ándde sátkkus, de áhčči časkkii čalmmi.
– Boahtte lávvardaga mii gurret Yrjjö-savvona. Ohcejogas leat gearregat iige Yrjö astta lávdealmmájin fáktet iežas savvona. Máret-Sofe dat gal dieđusge ceaggá dearpmi alde, muhto baškka dat gal mii sus. Hástit oainnat velá Sofe-Ovlláge fárrui. Máret-Sofe ii sáhte bargat maidige, go gullá vielja jienage Deanu alde. Dasa lassin Máret-Sofe lea du eamida oabbá ja mu eamidii son lea vuosttas oarpmealli eatni bealde ja nubbi áhči bealde.
Ná vuđolaččat oahpahedje dan áigái vánhemat mánáidasaset ávkkálaš áššiid. Doaivvun ahte min dalá skindošeapmi lea vajálduhttojuvvon ja ándagassii addojuvvon. Áhči-guovttos Bikká-Ánddiin leaba eatnanlaš duomu olggobealde, mun lean guođđán servodaga ja earát guđet leat báhcán báikki ala, leat álgán sárdnealmmájin dahje leat muđuid hilgon heajos vieruideaset.
Mu luossabivdu ii leat ievttáža ášši, muhto mu badjeeallin lea veláge guhkkeleappos. Leimme áhčiin Gámasmohki áiddi luhtte, go son muhtin iđit dajai munnje.
– De lea dusge iežat mearka. Olgeš bealde okta ovddal guokte maŋil, gurut bealde guokte ovddal okta maŋil. Dat lea buorre mearka, váttis rievdadit. Dan ala sáhtát cegget iežat badjeeallima, go vehá rávásmuvat.
[37] In ádden manin mu mearkka lei váttis rievdadit. Mu mielas dan dat easkka leige álki rievdadit, go goappat beallji lei niege čavddis. Skivdnji duosa, njavki dása ja duosa velá guobir, dallehan dat leage mu boazu. In viša báhcit muittašit dađe viidáseappot iežan surgadis ja oanehažžan báhcán badjeeallima.
In máša leat goittot muitalkeahttá mo dinejin vuosttas ja áidna bohcco dán buorre merkii. Vulggiime Elle-Piera-oamehasain Geavu sisa guollebivdui. Piera, guhte lei munnje dego áhčči dan oanehis áiggi, man gergen leat su geahčus, áiggui finahit mu gitta Fiellojotgoržži rájis. Munno guollebivddus ii gánnet olus hállat.
Leimme juo boahtimin ruovttoluotta Luopmošjávrái, go fáhkkestaga áiccaime bohccuid. «Moai dat gal vuojehetne daid Ruktajávrri áidái», movttiidii Piera. Nu moai álggiime. «Viegamat cakkastit don aláža ala», čurvesta ain mu skihpár. Go mu váiban ja boatkuluvvan rumaš lea viimmat joavdan dohko, de bohccot leat juo guhkkin eará aláža alde. Boazobeanan lean umáhttu ja mus váilu ollásit buorre boazobeatnaga sávrivuohta ja lunddolaš vitmatvuohta. Oaččuheimmehan moai baháláhkai dan eallostuhka lahka áiddi. Mun vihken almmuhit olbmuide Luopmošjávrái ahte bohccot leat juo measta sivllaid siste. Giinu finadii dieđiheamen badjeolbmuide áššis, ja maŋit beaivvi sii aitto buškaledje bohccuid áidái.
– Moai barggaime stuorra barggu. Dus lea badjealbmá čalbmi, dajai Piera ja geahččalii jeđđet mu. – Munno bargu ii galgga vajálduvvat, das doalan mun fuola.
Inge mun báhcánge bálkkáhaga. Bálggus skeŋkii munnje buori álddu, mii dasto laskkai logioaivvi čorabihttán ja vehážiid sogahuvai nu ahte das ii báhcán eará go mearka. Dá muhtin jahki dás ovdal okta almmái árvalii vai sutnje mun bijan dán reastaluvvan mearkka. In eahpidan sekunddage, go válden vuostá dan moadde báberláhpu, maid dasto juhken čuovvovaš vahkuloahpa áigge Ohcejoga hoteallas. Go ledjen dišken maŋimus jugástaga čottaráigge, de dihten ahte mu badjeeallin lei loahpalaččat nohkan.
[38] Dieđán bures ahte lean dál lohkkašuvvan mannanáigái. Baicce geahččalivččen gávdnat jierpmálaš čovdosiid sámeservodaga várás mun muittašan daid doložiid, mat leat ellojuvvon eaige boađe šat goassige ruovttoluotta. Lean dego eallilan olmmoš, guhte boaresvuođa beivviinis eallá ođđasit iežas nuorravuođa áiggiid. Mannan dálvvi viissis ja realisttalaš jurdagiin ii leat šat diehtuge. Buot leat oktan moivin oaivvis.
Geahččalan goittot muitalit juoba vehá das makkár lea eallit stuorragávpogis, gos diehtá iežas áidna sápmelažžan (in goittot mun dovdda earáid). Iskkan maiddái ovdanbuktit lohkkiide áddejumiid ja oaiviliid iežamet servodagas. Makkárat dat leat leamaš ja mo dat leat várra dasto jagiid mielde rievdan ja makkárat dat leat dál, go čálán dán moive artihkkala, mii cuvke buot buori essee dovdomearkkaid. Oaivil livččii maiddái veardidit dan servodaga, gosa lean goasnu riegádan dainna servodagain, gos dál viccástalan beaivi hávil ovddosguvlui.
Lea várra buorre vuos muitalastit iežan birra. Lean riegádan Deanuleagis, gos ohppen vehá guolástit, ja ledjen maiddái muhtin áiggi áhči fárus boazobargguin. Dasto áhčči hálidii ahte mu eallin boađášii vehá álkibun go su iežas eallin lei leamaš, ja bággii mu skuvlabálgá ala. Lohken ja guvlen eahketbottaid buotlágan joavdelas girjjiid dassái, go mu oaidnu hedjonii dan muddui ahte in earuhan šat iežan mearkkage. Inge dohkken šat čakčagolgadeapmáige, go oppa áigge báibmen áhči gállui skuvllas ohppojuvvon lága ja eisseválddi gudnijahttima.
Munnje nugo máŋgga earáge sámeoahppái skuvlaáigi Avvila látteguovddážis lei garra áigi. Das lea dan mađe valjis hállojuvvon ahte dušši lea mu šat olus das muitalit. Dat lei áigi, goas garuhin iežan servodaga ja jurddašin ahte mu guovdu lei deaivan issoras lihkohisvuohta. Ledjen hearkkes gánda ja dovden iežan áibbas guorusin. Buot čeavli iežan duogážis ja iešgudnijahttin nullojuvvui vehážiid eret. Várra dát lea oktan, muhto ii suige áidna sivvan dasa ahte čálán dán čállosa doppe gos čálán.
Vulgen dasto Helssegis alit oahpu maŋŋái. Moanaid jagiid [39] geahččalin doppe čiegadit iežan duogáža, vaikko hihtáseamosge árvidii dalán gosa guvlui almmái gullá, go oinnii mu.
Oaivegávpogis orodii seammá áigái muhtin nuorra almmái, geasa lei juo darvánan sámevuoigŋa, ja gii dasto njoammudii dan munnjege. Orui ahte buot dáid guhkes jagiid mu njuvdán lossa deaddu viimmat sihkkašuvai eret. Vuosttas gearddi ealliman áigge ledjen čeavlái das ahte gullen sámesohkii. Munnje dát morráneapmi lei viehka fámolaš. Logut báhce vehážiid nuppi sadjái ja ieš johten restoráŋŋaid mielde duođašteamen olbmuide iežan sámeruohttasiid. Dan áigái sápmelaš ii lean mihkkige dábálaš oainnáhusaid Helssegis. Ávkkástallen sámeduogážiinnan nu ollu go gergen. Máŋga rámmabihtá leaččan ožžon áibbas nuvttá aiddo danin go ledjen sápmelaš. Dat ledje mu eallimis dat alla áiggit.
Go máhccen máŋgga jagi geažis almmá loahppadutkosa Sápmái, de vehá dat gal čuokkui oamedovdui. Dihten mo muhtin olbmot suoli illudedje mu sealggi duohken, go mus ii lean boahtán dakkár stuorra hearrá makkárin áhčči lei várra suollemas jurdagiinnis hálidan. Son ii lean goittot šat oaidnimin mu eahpelihkostuvvama. Olbmot jáhkke ahte mu Helssega jagit ledje mannan áibbas duššás. Olgguldasat ledjenge nu guorus, go olmmoš fal sáhttá leat. Boares lávkalágáža eai deavdán diplomat eaige eará alla oahpus duođašteaddji báhpárat, doppe eai lean go muhtin mávssekeahtes rehkegat. Eará eatnanlaš opmodaga ledjen duksen guovtte plásttetsehkkii. Die lei buot maid ledjen ožžon váile logi jagis čoahkkái.
Vuoittu beallái sáhtten goittot rehkenastit dan ahte ledjen viimmat duostagoahtán dohkkehit dan ahte mus ledje sámevánhemat ja ahte ledjen riegádan sámesiidii. Go máhccen davás, de sápmelašvuohta lei olles fártta badjáneamen vuoliduvvon jápma dilis.
Munge ávkašuvven das, go muge válljejedje muhtin jahkái gaskaboddosaš oahpaheaddjin min gieldda skuvllaide. Galgen oahpahit mánáide ee. sámegiela, man in máhttán ollege čállit. Gos dat gal mun livččen dan oahppan, go eai lean goassige oahpahan.
[40] Muittán vela viehka bures iežan vuosttas beaivvi oahpaheaddjin. Veaigin dohppejin boares sihkkeliid ja duolbmalin Vuovdaguikii iežan ođđa virgái. Duskidin garrasit, go gehtegat njuikejit eret alde juohke minuhta geažis, go ferdnejin suhtus ovddosguvlui. Báikkuid ledje geainnu alde hirbmat bávttit, muhtimin fas fievru vuojui duolmmaniid ráji luotkko sáddui. Go hoigen bivastatgállus iežan vuojána Boazonjárgga ala, de gehččen Biessavvona guvlui, ja muittašin mo luossa lávii hui njálgát čuohcit min golgadahkii čakčat. Min Sámmol lei dalle velá bás gánddaš, Bikká-Ándde Sámmol dagai juo vuosttas irgemátkkiid. Čierastin Vuovdaguoikka skuvlla šilljui. Luhkkár-Heaika čurvii mu loktii ja hoahkalii «vai deike don leat boahtán ođđa oahpaheaddjin. Buorre beaivi ja buresboahtin min geafes Sápmái, Jovnna-Ánde!» Heaika viežžalii spihkeluosa, roavaláibbi ja mielkeburkke, ja dasto moai leaicideimme iđitnjealji rádjái. Heaika manai nohkkat ja dáhtui mu mannat snahpastit oahpaheaddjilanja soffá ala. Ovdalgo earránattaime, de jearralin sus ahte mii dat gullá spesialoahpaheaddji bargosuorgái. «Don galggat rasildit dakkár oahppiiguin, geain lea erenoamáš váttis», čurvii Heaika, go gavccui loktii nohkkat. Aiddo ledje rohtten nahkárat, go giinu rabastii uvssa ja deaddilii čuovgga ala. «Na mii dáges!» cohcagii Báršši-Piera, go oinnii amas olbmo oađđimin soffá alde soggáičalmmiid. Gággasin das čohkut ja sáven dálualbmái buorre iđida. «Na mii dat du lea deike bálkestan?» imaštalai Piera. Go gulai ahte ledjen sin ođđa oahpaheaddji, de ráfui ja vuoššagođii iđitgáfe.
Dál dáiden láhppot áibbas endorii addojuvvon temas. Muittašišgohten vuot daid doložiid. In oppa livččege sápmelaš, jos in čálásii ášši guoras. Dát oahpaheaddjijagit movttiidahtte mu garrasit iežan eatnigillii. Skuvlenbeivviid áigge oaččuimet vehá oahpu sámegiela čállimis. Eanaš goittot buđaldin okto. Dahken feaillaid, muhto jotken iešoaivválaččat ovddosguvlui. Roavamus feaillat buhtistuvve áiggiid mielde eret. Válden sámegiela váimmoguovdu áššin ja isken sitkadit oahppat das nu ollu go vejolaš buot dain gálduin, mat ledje mu olámuttus.
[41] Dál lean ássan dáppe Parisas juo guhtta jagi. Dan áiggis olmmoš, guhte vázzá čalmmit rabas, lea oainnestan ovtta ja nuppi ášši. Lean geahččan makkár lea gávpot beaivečuovggas, dalle go dábálaš olbmot barggildit bargguideaset. Lean maiddái eanet go oktii geahčastan makkár lea gávpot ihkku ja makkár olbmot dalle leat jođus. Lean hálahan olbmuid, geat vásihit ijaid ruskalihtiin, geallerrokkiin jo gáhta alde. Go vuosttas gearddi oidnen olbmuid oađđimin dálvebuolašin gáhtaid alde, de munnje bođii ahkidis miella. Eai sii lean dušše juhkkit ja narkománat, muhto ledje maiddái buohccit ja boarrásat, geat ledje nu oarbásat ja geafit ahte sin eai fuollan šat eai buohcceviesuidege. Máŋgasat dáin olbmuin ledje juo dan muddui nuonddahallan ahte eai arvan šat oppa vuolgitge veahki ohcat. Jurddašin ahte davviriikkain ii leat dábálaš oaidnit dákkár olbmuid. Leathan doppege stuorra gávpogiin ruovttuhis alkoholisttat ja narkománat, muhto gal doppe dábálaččat lea buohkaide ordnejuvvon juoba muhtinlágan veahkki. Ja dan guovllus, gosa deiven riegádit, dákkár lagamučča badjelgeahččan lei dovdameahttun. Dat ii goittot mearkkaš dan ahte buot mu mánnávuođa áiggi olbmuin livčče lean liegga ja láđis váibmu. Sii eai oktageardánit lean hárjánan dasa ahte olbmot ođđet olgun. Muhto iihan dieđusge gánnet oppa veardiditge uhca sámesiiddaža ja stuorragávpoga, gos ásset čuođit olmmoščearddat ja gos gilvu beaivečuovggas lea garas ja árpmuheapmi. Eanaš leat dieđusge áibbas dábálaš olbmot. Muhtimat lihkostuvvet buorebut go nuppit, muhto nuhan lea juohke sajis.
Maid fránskalaččat dihtet Sámis ja dan ássiin? Die lea miellagiddevaš jearaldat. Imaš ollu olbmot orrot diehtimin, gos lea beakkán «Laponie», gos logan iežan boahtit, vaikko dábálaš fránskalačča diehtu olgomáilmmis lea dábálaččat duođaid gárži. Go čavggadan dárkileappot sin dovdamuša, de fuomášan ahte dat lea dušše dat stereogovva, maid láttánat, ruoŧŧelaččat ja dážat leat vuovdán olgomáilbmái hálidettiineaset geasuhit davás eanet turisttaid. Buot sámit vihket ealuideaset maŋis ja ásset gođiin ja lávuin. Okta helgetlágan bielloskálla ja guolgaborga. [42] Go lávejit jearrat man ollu mus leat bohccot, de láven geassit suollemasmoji. Leago duhát vai eanet? Lovttohalan olggiidan nugo mii fránskalaččaid ja guođán dán ášši rabas. Suoma ambassáda čállá dieđáhuslasttastis ahte sámiin ii galgga vahágisge jearrat man ollu sis leat bohccot. Dan sii eai muital goassige. Ehpethan diige muital man ollu dis lea ruhta báŋkkus, čuvge dieđáhusláđđi. Hálidan goittot velá vehá joatkit háleštallama inge muital ahte mus ii leat leamaš moattelot jahkái oktage boazu mearkkas. Maŋimuš bohcco oaidnimiige leat juo moadde jagi. In viša muitalit dange ahte mu áhčis gal ledje dolin vehá bohccot, muhto son nallasii ollásit nu ahte sus eai lean loahpas go moadde gusa ja boares traktor. Jos mun dan muitalan, de mus ii šat beroš giige. Galggan leat vilda, ráigeoaivvat badjelunta inge reastaluvvan eanadoalli reastaluvvan bárdni. «Dathan lávejit bálkestit muhtinlágan báttiin bohcco gitta. Manin dat gohčodit dan bátti? «Lasso», vai mii dat lea?» Áibbas riekta, dat lea muhtinlágan «lasso», vehá dakkár maid cowboyat geavahit Amerihkás, go njoarostit gitta vuovssáid ealligovas.»
Jos giinu hálida diehtit aiddo mo justa buot dáhpáhuvvá, de lean gal heajos jieŋaid alde. Mu badjeeallimii lea guhkes áigi. Lean gulastan ahte suohpange lea báhcigoahtán eret anus. Dál buot dáhpáhuvvá earáláhkai go dolin mu áigge Gámasmohki áiddis.
Buot diehtoáŋgirepmosat hálidit diehtit leago Laponie ja Ruonáeana áibbas seamma ášši. Jos in leat váiban ja čađa dolkkástuvvan, de čilgen ahte gaskkas leat duháhat kilomehterat. Muhtimin dajan ahte jearaldagas lea okta ja seamma ášši. Mun boađán gasku nannáma ja mu áddjá lea buot čeahpemus cegget iglu.
Dákkár lea dábálaš olbmo diehtu Sámis. Sii dihtet sullii gos lea Ruoŧŧa ja Laponie. Suomas sii eai dábálččat dieđe maidige. Muhto gávdnojithan dakkár olbmotge, geain lea čiekŋaleabbo diehtu Sámis. Sii dihtet ahte boazodoallu lea dovdoseamos sámeguovllu ealáhusain, muhto ii suige áidna. Dákkár olbmot sáhttet dasto jearrat vehá dárkileappot min giela birra. Muhtimat [43] dihtet ahte sámegiella lea suoma- ja ungaragiela fuolkegiella. Mo daddjojuvvo dát ja dát sámegillii, sáhttá giinu jearrat. Smiehtan vehá áiggi ja dajan ahte dien ii duohta sáhte jorgalit sámegillii. Váilot sánit. Na dat lea dalle dakkár geafes giella, lávejit sii dasto dadjat. Dalle eattihan ja dajan ahte mu eatnigiella lea hirbmat rikkis ja čáppa giella.
Ášsihan lea várra nu ahte buot bures ealli gielat leat sullii seamma riggát dan birrasis, gos dat geavahuvvojit. Jos geahččala hállat fránskagillii boazobarggus ja Deanu luossabivddus, de dat lea hirbmat geafes giella. Ii mainnage eará gielain, earet muhtin sámojedagielaiguin, sáhte hállat nu čiekŋalit boazodikšumis go sámegielain. Seammaláhkai go fránskkagiella lea dohkkemeahttun boazodoalus, seamma vehá heive sámegiellage guhkás ovdánan gávpoteallimii.
Man bures lea nagodan doalahit oktavuođa Sápmái ja sámegillii. De vuos álggos dan gielas. Olbmot lávejit muhtimin gullostit dadjamin ahte «iežan eatnigiela mun in goittot várra vajálduhtašii, vaikko gos de ásažan». Mun dajan njuolgga ahte dat lea stuorra gielis.
Ná lávejin munge ovdal jurddašit. Muhtimin oidnen olbmuid, geat ledje guhká ássan sámeguovllu olggobealde eaige lean nappo hállan guhkes áigái sámegiela. Go fuomášin man vehá sii máhtte sámegiela ja mo sehkkejedje jovkui eará gielaid sániid, de jurddašin ahte sii dušše dahkaluddet. Vai buohkat fuomášit ahte sii leat guođđán geafes Sámi. Muhtimat juoba čevllohalle das man ollu ledje vajálduhttán.
Mu mielas giella lea dušše diehtu. Jos dieđu ii geavat jámma, de dat vehážiid vajálduvvá. Muiten dolin buot Roma váldegotti geaisáriid ja sin riegádanjagiid. Dál in muitte ovttage riegádanjagi ja geaisáriid rehkenastimiige reahkkájit ovtta gieđa suorpmat. Jos olmmoš hálida vajálduhttit giela, de dat dáhpáhuvvá gal viehka álkit. Iihan goasnu ohppojuvvon giella dieđusge baifáhkka láhppo oaivvis, muhto das ravggadišgohtet vuosttasin dakkár vehá geavahuvvon sánit ja dajaldatvuogit. Áiggi mielde olmmoš vajálduhttá juo áibbas dábálaš sániid.
[44] Mun ledjen dolin geahččalan čiehkat sámeruorttasiiddán ja várra maiddái vajálduhttit iežan ruovttugiela. Suopmelažžan in lean dohkkehuvvon inge sámegielage nagodan áibbas vajálduhttit, dasgo mu mánnávuođa áigge min guovlu lei buiga sámebiras ja min giella lei rikkis. Juohke áššái gávdnui sátni, ja jos ii gávdnon, de dat ii lean vealtameahttun.
Go bohten Parisii, de in hálidan gahččat nuppi gearddi bađalassii. Dihten ahte mu gielladáidu (oažžu dadjat ahte máhtten viehka bures suomagiela ja muhtin muddui maiddái sámegiela, man goittot galgen velá feilema ja oahppama bokte ollu nanosmahttit) lei mu áidna oaiveopmodat. Fránskalaš mus ii boađe goassige, vaikko oahpange doaivvu mielde goasnu viehka bures sin giela.
Diŋgojin dalán Sámi Áiggi ja Helsigin Sanomat. Sápmelašláđđi bođii juo ovddežis mu eamidii. Lohken čađa juohke áidna sámegielat girjji, mat deive gávdnot visttis. Románaid ja noveallaid lohken vuos ng. dáiddalaš oaidnočuoggás. Maŋŋá lohken daid gielaoahppan váldoulbmilin. Merkon bajás buot amas sániid ja geahččalin gávdnat daid Nielsena sátnegirjjis. Jovnna-Jon Einoi galggašii addit giellagáhttenbálkkašumi. Son lea oskkáldasat geavahan daid sániid, maid nuvvosat, dálvadasat ja áitejohkalaččat geavahedje mu mánnávuođa áigge. Su girjjiin boahtá oidnosii dološ sámegiela sánálaš riggodat. Dálá nuoraide lea dieđusge hui váttis lohkat su girjjiid, muhto joatkke Eino seammaláhkai.
Dihten ahte servodaga olggobealde ássin mun galgen rahčat ollu, jos hálidin seailluhit iežan gielladáiddu. Dal ávkašuvven sápmelašvuođa badjáneamis. Munge lean ožžon jorgalit sámegillii soames deavsttaid. Go dál geahčadan álgoáiggiid jorgalusaid, de in leat gal veháge duhtavaš daidda. Jos mun goasnu logadan maid dál lean roncon, de in várra dallege leat duhtavaš. Ja dat lea dušše buorre mearka. Jos olmmoš jáhkká ahte dal de lean oahppan juoga ášši loahpalaččat iige oppa iskkage rievdadit goasnu oahppan oainnuidis, de su eallin gal lea viehka guorus. Muhto dat gii oahppá, hilgu, eahpida maid lea mahká [45] oahppan ja geahččala duogŋat ovddeš dieđuid, de eallimis lea velá juoidá addinláhkai sutnje. Son ii leat velá geađgiluvvan bázzin.
Mu deháleamos oktavuohta Sápmái lea leamaš Sámi Aigi. Vuorddán dan mášoheamet juohke maŋŋebáriđit. Dávjá boahtá, muhto dávjá maid láhppo ollu boastta sisa. Muhtimin láven riŋgestit maiddái Sápmái lagamus ustibiidda, muhto inhan dieđusge sáhte šloappardišgoahtit buot joavdelasaid. Lea dan mađe divrras geavahit telefovnna.
Oktii guktii jagis láven finadastit Sámis. Oahppalattan vuos Roavvesavvonis lagamus olbmuidan. Go earránadde ádjáin, de álo várra jurdilaste guktot leagoson dá munno maŋimuš oaidnaleapmi eatnan alde. Dasto finan Ohcejogas. Sámeráđis galgá eandalit čáŋadit jearramin Leenas maŋimuš ođđasiid sámeservodagas. Várra oasttestan sus juoga girjjige. Sámeráđis njulgen Uhca-Čálkku vistái. Jos almmái deaivá leat movttus, de sáhtán bisánastit das guhkitge áigái. Čálku roggá beavddi ala spihkečuovžža, roavaláibelahki, margariidnalimppu ja loahppemielkeburkke. Das moai dasto suokkardetne sámeservodaga dili, mun geahčan olggobealde iežamet servodaga ja Uhca-Čálku áibbas dan gasku. Muhtimin geahččalan njulget skihpára boarásmuvvan jurddašanvuogi, muhto loahpas fuomášange ahte iešhan mun lean buot boastut ádden. Lea buorre guovlalit maiddái hotellii, jos mat dohko livččii láhppon oahpes olmmoš. Jos livčče Pikku-Jusse, Jovsset-Ánde dahje Luhkkár-Heaika, de livččii buorre. Dábálaččat eai leat goittot earát go gielddadálu amas láttánat ja rivgut. Kárášjogas galgá velá beassat finadit, ja dallehan mu Sámi mátki leage juo dahkkojuvvon.
Lean nahkehan lávkii maŋimuš jahkegearddi Sámi Áiggiid, ovdalgo bohten deike, gos čálán dán čállosa, Geahčadan govaid ja logan ođđasit juo ovddežis máŋggageardái oahpes áššiid. Fuomášan man vehá duođaid dieđán dálá sámeservodagas. NBR, NSR, SLF, FRP eai olus daja munnje. Jurddašan ahte eai gostige máilmmis leat olmmošlogu ektui nu ollu searvvit go dálá Norgga Sámis. Inge maiddái dieđe gosa galggašii cegget [46] dan beakkán njuovahaga. Ivgui, Njávgui, Vuotnabahtii, Vanasgieddái, Lágesuoddarii vai Unjárgii? Bohccot leat Lágesduoddaris, muhto dat lea menddo doaresbealde. Unjárga livččii buorre, gearddi Olav Dikkanan čuolada garrasit dan bealis. Mu mielas Dikkanan lea dakkár jierbmás, čiekŋalit jurddašeaddji olmmoš. Lean oainnestan su moddii Ohcejoga hoteallas. Geavatlaš ákkat bealuštit goittot Vanasgietti. Iigo dan njuovahaga livčče vuogas cegget dohko gáddestealli ala Jorgaleaddji buohta deanobeallái geainnu. Doppe livččii buorre suvdit bierggu njuolgga Njuorggáma biergobuvddaide.
Giđđaloddemis in mana dadjat maidige. Dat lehkos juohkehažžii dakkár oamedovddu ášši nugo midjiide dolin čakčagolgadeapmi. Iigo dat leačča buoret báhčit lottiid giđđat, go leat buoiddit. Sámedikkis dieđán maiddái viehká vehá. Dat lea gal várra ávkkálaš, muhto mii dan bargosuorgái gulašii, dan in dieđe.
Logan áviissas «issoras nállevealaheapmi ihtigoahtán Ruoŧa Sámis». Bisánasttán lohkat vehá dárkileappot. «Mii galgat máksit meahcástusgoarttas, sámit eai dárbbaš. Mii máksit beanavearu, sámit eai mávsse jno.» Ii diet leat mu mielas mihkkige nállevealahemiid. Dat lea baicce jurdagiid ja oaiviliid lonohallan, ja eará guovllus máilmmi dakkára atnet buorebutge positiivvalaš áššin. Jos in áibbas feile, de dien čállosa lea čállán nealggástuvvan dálonsápmi buorebut birgejeaddji boazosámi vuostá. Gal sámit leat goasnu gillán ja gillájit velá ainge muhtin sajiin nállevealaheamis, muhto ovddabealde máinnašuvvon čálus ii mu mielas deavdde nállevealaheami dovdomearkkaid. Lean fuomášan man álkit olbmot dán áigái geavahit Sámis sáni «rasisma». «Lea áibbas de go Mátta-Afrihkás» oidno muhtin čállosis. Allet buorit olbmot hála áššis, mas ehpet dieđe maidige. Iige maiddái gánnet veardidit sámiid dálá dili Gaska- ja Mátta-Amerihká indiánaid diliin. Sii dovdet náhkiineaset albma nállevealaheami, eai dat sámit geat báibmet eanemus sáni «rasisma».
Buot, mii ii heive Sámi njunušolbmuid gáibádusaide, lea rasisttalaš. Dieinna lágiin sámit leat ieža coggamin iežaset muhtinlágan [47] vuoiŋŋalaš reserváhttii. Sis ii oaččo šat máinnašit ovttage doaressáni. Buot, maid sii barget, galgá rámiiduvvot.
Leago min servodagas boahtteáigi ja makkár? Die leš oalle váttis jearaldat. Olgguldas bealli gal lea oažžu dadjat viehka buorri.
Muittán man stuorra doaivagat ja vuordámušat sámiin ledje 70-logu loahpas. Giella galggai ovddiduvvot, muhto viehka vehá gal lea dahkkojuvvon dan buorrin. Dalle – nugo odnábeaivvige – hállojuvvui Suoma bealde valjis giellalágas, mii galggai dorvvastit sámegiela seailuma ja ovdáneami. Eandalit Ohcejoga gielddas orui sámegiela boahtteáigi šearrat, leihan dat áidna sámegielat gielda. Dalá ulbmilat eai leat goittot álggage ollašuvvan. Dađe mielde go mun lean guopman, de váldoálbmogat eai leat šat nu gergosat duvdit sámegiela ovdáneami. Stáhtta ii šat juollut doarvái ruđa, mainna sáhtášii ráhkadit ja jorgalit oahppagirjjiid. Ohcejoga buohta daddjojuvvui álo ahte «sámegiella ja -kulturvra galget ovddiduvvot, gearddi Ohcejohka lea áidna sámegielat gielda». Dál go sámit eai leat šat eanetlohkun mu šaddangielddas, de mii dálges dáhpáhuvvá. Ágga «sámegielat» gahččá eret iige leat šat vuodjimin sámegiela ovddosguvlui.
Mu mielas giella lea sámiid áidna čoahkis doalli dagaldat, ii boazodoallu. Dat dušše biđge sámiid oktiigullevašvuođadovddu. Badjesápmi ja dálonsápmi eaba gulahala. Sámit leat ieža leamaš čađa áiggiid hui rasisttalaš álbmot. Deanuleagi sápmi badjelgeahččá anáračča, gii bealistis fuotnu nuortalačča. Badjealbmáid mánát leat álo náitojuvvon gaskaneaset vai bohccot bissot buorre čoahkis. Kárášjohkalaš lea badjelgeahččan Guovdageainnu beali hoammá. Dan maŋŋá go ráját leat stáđásmuvvan, de eamida lea leamaš ollu váddásut viežžat rájá duohken go ovdal. Dátge lea leamaš gáržudeamen náittosmárkaniid.
Sámegiela galggašii nanosmahttit nu johtilit go vejolaš. Galggašii čohkket giellameaštáriid oktii vai sii ráhkadivčče ovttasráđiid stuorra sátnegirjji (sámegiella, ruoŧa- dahje dárogiella ja suomagiella), mii livččii dasto muhtinlágan Bippal, masa sáhttá dorvvastit dárbbus. Dasto galggašii ráhkadit giellaoahpa ja riektačállima [48] rávagirjji, main livččii maiddái Bippala árvodássi. Dieđán bures ahte buot dát lea áddjás ja divrras bargu. Geargágo sámegiella ovdal nohkat, ovdalgo olbmot ohppet buot amas sániid? Mu mielas orru ahte ođđa čállinvuohki lea bieđganeamen máŋgga oassái. Juohkehaš čállá iežas láhkai. Dal lea maŋimuš áigi norbmeret čavga gieđain sámegiela. Vaikko lean liberála ja demokráhtalaš oainnuid guottiheaddji, de min giella galggašii mannat čađa ođđa «oskkubuhtástusa». Čállágo omd. «Dát ášši lea deháleabbo (deháleabbu, dehálat, dehálet, dehálit, dehálut) go duot ášši». Virggálaš čállosiin galggašii geavahit dán norbmerejuvvon giela. Olbmot dieđusge geavahit juohkebeaivválaš eallimis iežaset suopmana. Románain ja eará čáppagirjjálašvuođa buktagiin oažžu dieđusge geavahit friddja earálágan suopmaniid, muhto dat ii dárbbaš leat iešdárkkuhus.
Loahpas velá attán oaidnun sámeálbmoga boahtteáiggis. Mis galggašii olgguldasat leat viehka buorre. Hárve lean goittot gullan geange hállamin das, mii orru buot eanemus uhkideamen min uhca álbmogačča. Stuorra várran oainnán dan ahte min álbmot vehážiid sotná čoahkkái ja jávká. Ballu ii leat iežan oaivvis roggojuvvon, muhto duođalaš. Olmmošlogu geahppáneamis ballet maiddái eará álbmogat (oarjeduiskalaččat, suopmelaččat e.e.). Dálá sámevánhemiin leat okta dahje eanemustá guokte mána, geat dasto náitaladdet servodaga olggobeali olbmuiguin. Dálá, máŋgga suopmanii juohkásan álbmoga olmmošlohku (30.000-100.000) uhccu hirbmat johtilit, go sámeálbmot vehážiid suddaluvvá váldoálbmogiidda. Ii giige sáhte cuiggodit dan duohtaášši ahte ollusat dálá nuorain ohcet eallinguoimmiset servodaga olggobealde. Sámenálli dárbbaša ođđa vara. Mun lean ieš dovdan bahtačoarbbeliinan makkár lea das, geas leat oalle ollu sámegenat.
Go lean oalle šlundi, de jurddašan ahte leago dál boahtán sámiid vuorru. Stuorra váldegottit ja kultuvrrat leat eallán, gildán ja jávkan. Dološ Roma váldegottis, mii galggai leat agálaš, eai leat báhcán eará go geađgelánat. Jos ná geavvá, de dallehan dat lea aiddo nu go darwinisttalaš oahpat leat sárdnon juo guhkes [49] áiggi. Heajubut duolbmašuvvet gievrrabuid julggiid vuollái. Ja dat ii leat eará go garra luondduláhka.
Munnos eamidiin lea uhcagánddaš Julien Piera. Sámeruohttasiin su muittuha dušše maŋit namma, mii galggašii leat sámenamma, muhto ii duohtavuođas leat eará go áibbas dábálaš álbmogiidgaskasaš loatnasátni. Hálan Pierain suomagiela. Álggos orui vehá amas hállat suomagiela olbmuin, geasa mu čatná varra náge lahka. In gáđa, diedán ahte giellaválljemis letne bures lihkostuvvan. Hálidivččiime ahte munno gánddas boahtá guovttegielalaš. Velá oktii: sámegielain ii birge dakkár gávpogis go Pariisa.
Dát čálus galggašii leat sátni buohkaid daid ovddas, geat ásset servodaga siste dahje olggobealde ja geaidda sámegákti lea garrusátni ja sápmelašvuođa ovdáneapmi stuorra lihkohisvuohta. Mun in ieš šat gula daidda olbmuide. Munnje lea sámegiella divrras ja ráhkis, ja lean ollu ávkašuvvan das.
Go Piera stuorru, de áiggun gal sutnje juoba vehá muitalit sámeeallimis, jos mallesge višaš mu guldalit. Muitalan sutnje čakčagolgadeamis. Muitalan mo Sámmol-čeahci gárdu dahje gárddui ja mo Káre-Lemet juoŋastii dolin. Muitalan maiddái ahte leimmet Gaskameara gáttis dalle, go Roavvesavvonis ledje olbmot eanet go dábálaččat. Piera máttaráddjá devddii dalle čuođi jagi. Muittán bures man čáppis lei munno uhcagánddaš dalle. Sus juolui modji buohkaide, geat beare veháge gehčče su guvlui. Čáhppes mánát bohte geahččat Piera vilgesvarat muođuid ja Gaskameara ivdnásaš čalmmiid, ja hálidedje guoskkahit Piera muođuid. Doaivvun ahte dat áigi lea guhkkin, goas dát mánát eai šat áddehala, go leat devdojuvvon olbmo lunddolaš ovdagáttuiguin.
Nils Jernsletten
| Riegádan 1934. Eret Skiippaguras Deanus. Tromssa universitehta sámegiel professor. Mag.art. Almmuhan 1990 «Samisk snøterminologi». (Boazodoallohálddahus, Álaheadju, rapport nr. 2 1990), «Dajahusat» (1976), «Álgosátnegirji» (1983, 1988). Dutkamuš mii ilbmá 1992 dálvet: «Vuonnasámme. Várjjatsámegiel fonologija dutkamuš». Almmuhan olu artihkkaliid áviissain, áigečállagiin ja leksikain. |
 |
Makkár lea sápmelaš
(dahje: «Korleis vere same»?)
Sápmelaš lea erenoamáš, nu go várra buot čearddat. Máŋgga dáfus orru min mielas vuogas deattuhit aiddo min erenoamašvuođa. Ja manne eat galggaše. Áiggiid čađa leat gullan min siidaguoim–ássi álbmogiin makkárat mii leat. Muhtumat gal leat soaibman min sihke láikin ja nuoskin, muhto dat leamaš dakkár olbmot mat eai leat ádden sámevuođa, ja dakkáriin mii eat beroš. Muhto makkár dat dalle lea sápmelaš, ja su luondu? Paulus Utsi, gii lea ollu čáppa sániid čállán sámi eallima ja vugiid birra, dovddaha ahte sámi luondu lea sierra (1):
Sámivuohki
Vaikko vel eatnama nai
ja mánu cuvket
čuovgá goahti – dego silbanásti
[51] Vaikko vel doaivu nohká
bissu sámivuohki lihkastagain
Nu guhká go dolla buollá
cahká luonduvuoibmi
Earet eará govvida Paulus ovtta beali dás maid mii bures dovdat, ja maid vieris girječállit ge leat muitalan min birra: sápmelaš lea luonddu olmmoš – dážat leat gohčodan min «luonddu mánnán» ge. Luonddu mánná, dat lea vigihis ja ráfálaš olmmoš. Almma han min Sámi soga lávlagis čuožžu nu čábbát:
Eai leat doarjut dorrojuvvon,
eai leat vieljain varat vardán
sámi siivu soga sis.
Maiddái oskku dáfus ge leat muhtumat atnán sápmelaččaid eambbo vanhurskkisin go earáid, nu go dutki čilge (2): «Sápmelaččat ja láddelaččat dat ledje «geafit ja vanhurskásat», dáža hearrát ja gávpeolbmát ledje menddo sakka čadnon oačči himuide». Sápmelačča geafivuohta gártá vel vuoitun ge, jos ii dál ja dáppe, de goittot boahtti eallimis.
Mo lea «sámi eallin» šaddan
Muhto sin šiegavuohta ja ráfálašvuohta ii leat gártan midjiide buressivdnádussan beaivválaš eallimis. Ná čilge Israel Ruong ja Per Mikael Utsi «Sámi kultuvrra prográmmas» (3):
«Mii leat gártan oaidnit, mo dat eana gos mii leat eallán ja ássan lea mis váldojuvvon, mo min eatnama riggodagat leat duššaduvvon ja rieviduvvon ja mo mii leat eret hoigojuvvon. Earát leat min vearuhan, earát leat váldán ja juohkán min eatnama ja rájáiguin háddjen min álbmoga. Mii leat šaddan oaidnit, mo min kultuvra ja čearddalaš árbbit leat [52] uhcahastaluvvon, mo min dábit, jurdda- ja oktasašgoddeeallin leat mis dolvojuvvon ja sadjái bukton ođđa ja vieris eallin».
Eará čearddat, min siidaguoim-álbmogat, leat stajidan, eai dušše min luondduriggodagaid, muhto maiddái min kultuvrra. Ja seammás leat dieđus massán vuoigatvuođaideamet, sihke eatnamiidda ja čáziide, ealáhussii, ja kultuvrra ja politihkalaš vuoigatvuođaid. Ja danne mii leat šaddan geafin ja geanoheapmin. «Mis leat geafivuođaproblemat, vaikko min guovlluin leat stuora luondduriggodagat», celkkii sámi konferánsa jagi 1971 Ruongga ja Utsi sániiguin.
Maid lea sámi álbmot veadján dán heajos dillái?
Olmmoš ja oppa álbmot šlundu ja vuoimmehuvvá dakkár heajos dilis, erenoamážit go stuora servodagat olgguštit ja deddet min. Davviriikkaid sámi konferánsa celkkii jagi 1953 ná:
«Muhtumin leat sihke earát ja sámit ieža eahpidan ahte sámit nákcejit ceavzit čeardan ja bisuhit iežaset árbeviruid ja iežaset eallinvugiid» (5).
Buorre lihkus gávdnojedje muhtun searat geat eai vuollánan. Okta vuohki lei geahččalit vuođđudit sámi servviid. Ii leat várra nu imaš ahte dán čuohtejagi álggus ledje lullisápmelaččat geat álggahedje organisašuvnnarahčamiid. Ja sámi servodagas ii leat dat ge amas ahte nissonolmmoš lei áŋgireamos ja gievrramus dain viggamušain: Elsa Laula Renberg. «Dusse okta vuohki gávdno, ja dat lea oktasaš sámi searvi mii doaibmá sámi álbmoga juohke heaggasuonas», čállá son jagis 1904 (4). Álggos gal ii mannan bures organisašuvnna-bargguin, erenamažit danne go davvi-sápmelaččat eai beroštan olu dakkár jurdagiin. Datte-ge biste Elsa áigumušat gitta min áiggiid rádjái. Ovdal soađi vuođđuduvvojedje báikki-searvvit, sihke boazosámi searvvit ja eará [53] sámi searvvit, ja maŋŋá máilbmesoađi leat álggahuvvon sámiid riikkasearvvit ja Davviriikkaid sámiráđđi ja -konferánssat. Sámi organisašuvnnat leat doallan čoahkkimiid ja konferánssaid ja čállán resolušuvnnaid ja prográmmaid, miehtá daid áiggiid go ii orron leamen ollu ávki dain rahčamiin. Leat liikká gávdnon olbmot geat leat jáhkkán ahte sámiin leat kultuvrra, politihkalaš ja ealáhus-vuoigatvuođat, vaikko eiseválddit eai doahttalan daid.
Sámi álbmot lei háddjejuvvon. Olu sápmelaččat bilkidedje sámi kultuvrra ja politihka áigumušaid ja rahčamiid. Sámi organisašuvnnaid siskkobealde lei daid áiggiid ovttamielalašvuohta ja oktasašvuođa vuoigŋa. Dain ledje čielga gáibádusat, ja dávjá deattuhuvvui min unnitlogu dilli, ja árvu. Muhto go eanaš searat biddjojedje politihka bargui, de orru leamen nu ahte kultuvra šattai gillát das. Muhtumat leat maŋit áiggiid čilgen ahte lullisápmelaččat, geat ledje unnán ja geat ledje áŋgirat ja gievrrat sámi politihka doaimmain, measta masse gielaset dan dilis. Gitta dálá rádjái lea min čeardda-politihkalaš jurddašepmi ja mealgadii vel kultuvrra doaibma ge geavvan stuoraservodaga ja eanetlogu álbmoga ektui ja vuostá. Ovdamearkka dihtii ledje Davviriikka sámi konferánssaid resolušuvnnat vuosttaš moaddelogi jagi dávjjimust celkojuvvon stáhtaid eiseválddiide (6). Ja go mii nu ollu ja dávjá leat geahččan eanetlogu álbmogiidda ja sin kultuvrii, de leat hárjánan veardidit iehčamet eallima ja árvvu daid ektui. Dát lea fas dagahan suollemas balu ja unnán iešluohttámuša. Dakkár dovdu loaktá searaid.
Veadjá dát leat sivva dasa ahte nu máŋggas mis eat leat oahpahan sámegiela mánáidasamet. Sivva goittot ii leat ahte dat livččii lean veadjemeahttun moaddelogi dahje nuppelot jagi dás ovdal. Dán áigge gal nákcejit nuorra váhnemat geavahit sámegiela ruovttus nu ahte mánát ohppet hállat, vel dakkár dilis ge go mánát šaddet bajás gávpogis dahje nubbi váhnen lea dárogielat. [54] Dál lea gievrumin ja vuoitimin iešmearrideami
Dál lea min kultuvrra ja politihkalaš dilli rievdamin dan guvlui ahte beassat ieža mearridit eambu ja eambu. Fargga lea buot golmma Davviriikkas ásahuvvon sámiid iehčamet válljejuvvon parlameanta dahje diggi. Ja goittot Norggas lea vuordimis ahte dasa addojuvvo eanet hálddašan váldi sámi áššiin. Dat ruhta maid organisašuvnnat ja kultuvrra bargit ovdal fertejedje ánuhit eiseválddiin jagis jahkái, dat addojuvvo dál sápmelaččaid iežaset válljejuvvon orgánii juohkit. Norggas lea biddjon stuora mearreduvvon ruhta boazo-ealáhussii, mas badjesámiid organisašuvdna ja stáhta šiehtadallet lága mearrádusaid mielde. Dat ruhta gullá badjesámiid vuoigatvuođaide, nu go ealáhusvuoigatvuohta ge iešalddis. Norggas lea sámi guovlluid mearraguolástan vuoigatvuohta nannejuvvon, nu ahte Sámi diggi galgá leat mielde mearrideamen bivdo-hivvodaga Davvi-Norggas. Sihke Suomas, Ruoŧas ja Norggas leat stáhtaid lávdegottit čilgemin sámiid eatnan- ja čáhcevuoigatvuođaid, ja vuordimis lea ahte áiggi mielde nannejuvvojit dát vuoigatvuođat. Norggas lea juo professor Carsten Smith dahkan čilgehusa guolástandepartementii, mas Smith deattuha ahte Norgga stáhtas lea dál geatnegasvuohta doahttalit sámiid kuluvrralaš vuoigatvuođa, nu ahte sápmelaččat sáhttet seailluhit birgenlágiset ja ealáhusaideaset. Dát geatnegasvuohta čuovvu Norgga vuođđolága «sámeparagráfas» ja našuvnnagaskasaš mearrádusain (7).
Jos dál juo min iešmearridan-dilli ja vuoigatvuođat eai nuppástuva ollásit ja fáhkkestaga, de leat juo rievdan dan muddui ahte mis alddámet gáibiduvvo eambu ovddasvástádus iehčamet dili hárrái go ovdal. Dál ii leat šat doarvái čálistit resolušuvnna eiseválddiide, vai dat mearridit min áššiid. Mii fertet veardidit daid váikkuhusaid mat čuvvot min mearrádusain. Ja mu mielas orru dalle leamen lunddolaš ja dárbbašlaš smiehttat iehčamet vejolašvuođaid ja vugiid.
Leamaš ja lea ain dárbu dahkat govaid ja čállit divttaid min čearddalašvuohtamet ja lundomet birra, nannen dihtii sámivuođa [55] ja oktavuođa dovddu. Várra fertiimet rábmot šiegavuohtamet ja luonddu jierbmámet, vai rašis iešdovdu ahtanušašii. Ja ain leat duollet dálle ávkkálaš muittuhussan alcceseamet, dat kultuvrra-, ealáhus- ja sámepolitihka prográmmat, main mii nu duođalaččat leat čilgen vuoigatvuođaideamet, geat mii leat, makkar min kultuvra lea, ja man deaŧalaš min čearddalaš oktavuohta lea (8).
Riekta leamaš bealkit stuorraservodaga go dat gáržžidit min guohtuneatnamiid. Mii oaidnit dáža jallodaga luonddugeavaheamis, go lea gurren meara guolis nu ahte guolásteddjiin illá lea šat birgenláhki. Ja orru dego buorideamen min iešdovddu go beassat bilkidit ja moaitit dáža čuorbivuođa ja badjelmearálašvuođa. Almma mii ieža gal livččiimet stánden buorebut, mii luonddu olbmot! Na, lea go duođaid nu, vai dárbbašivččiimet go mii ge oahppat? Ja jos dárbbašit, de sáhttá oahppat ovddeš meanuin ja dáhpáhusain, ja daid birra muitala historjá.
Njeallje čuohte jagi dás ovdal elle sápmelaččat meahcástemiin. Guolli mearas, luossa jogain ja goddi duoddariin ledje deaŧaleamos riggodagat sin ealáhusas. Muhto de sápmelaččat bivdigohte gottiid nu garrasit ahte moatti buolvvas lokte daid áibbas. Gonagasa hearráid vearrogáibideapmi dagai dieđus oasi, muhto deaŧalebbu lei ahte sápmelaččat jođihedje bierggu ja duljiid ruhta- ja lonuhusgávppis. Ja go sámit gávpe-áŋgirvuođas lokte ovddeš ealáhusvuođuset, de fertejedje čuovvugoahtit boazo-ealuid maid atne iežaset opmodahkan. Ealuid čuovodettiin fertejedje rasttildišgoahtit eará siiddaid duovdagiid, ja de rihkko daid vuoigatvuođaid. Mo dát geavai, oaidná diggebáhpiriin, go sápmelaččat fievrridišgohte riidduideaset dáža eiseválddiid ovdii.
Dán áigge duođaštit sahtelihtta-govat ja dutkit ja meahcceolbmot oidnet mo dálveguohtumat goariduvvojit Finnmárkkus. Badje-olbmot ieža ge ballet ahte badjelmearálaš boazohivvodagat sáhttet áibbas billistit boazo-ealáhusa vuođu. Dán luonddugoarideami sivva lea muhtun muddui ahte guohtuneatnamat leat gáržon. Muhto ii go son mis alddámet ge livčče ovddasvástádus? [56] Luonddusuodjalan-eiseválddit váidalit badjeolbmuid badjelmearálaš muhtorfievro-geavaheami bievla-eatnamiin. Sámit vástidit ahte mis lea maiddái vuoigatvuohta geavahit ođđaáigásaš bargobiergasiid ja fievrruid. Nu maid lea dieđus, muhto ii go mis alddámet gáibiduvvoše fuolla váruhit billisteames rašis luonddu? Mii lávet fasttášit go gávpotolbmot nuoskkidit geaidnoguoraid ja mehciid. Muhto sihke mun ja earát leat vávjigoahtán ahte sápmelaččaid maŋŋái ge báhcet buot lágán ruskkat dollasajiide ja bálgáid gurrii. Mas dat boahtá, ii go sápmelačča luonddu-jierbmi gielddáše dan?
«Bisuhit ráfálaš oktavuođa siidaguimmiideametguin» lea buorre áigumuš min servodat-eallimii (8). Muhto dát ulbmil ii ollašuva ieš alddis danne go sápmelaččas lea dakkár «luondu», vaikko leažžá ge duohta ahte soabalašvuohta leamaš lean min dološ servodaga árbevierru. Danne lea dárbbašlaš doarjut unnitlogu čearddaid ja ráfi viggamušaid máilmmis, nu go sámiid organisašuvnnat vigget ge dahkat. Muhto mis ii leat mihkke ge erenamaš vuoigatvuođaid gáibidišgoahtit ahte mii ieža galgat leat njunnošis, lehkos dal danne ahte mii atnit iehčamet čeahpibun go earáid, dahje eará sivas.
Várra lea álkkit doalahit «čearddalaš oktavuođa» nu guhká go mis eai lean vuoigatvuođat eai ge riggodagat maid ieža livččiimet ferten juogadit. Muhto dál lea dát dilli rievdamin nu ahte ieža beassat mearridit eanebuš. Sámedikki válggain juo badjánišgohte dakkár árvaladdamat ja gažaldagat ahte geat leat rivttes sámi áirasat? Galggašedje go badjesápmelaččat oažžut mearreduvvon logu áirasiid iežaset várás, mahká danne go sii leat seailluhan kultuvrraset buorebut go earát? Dalle ferte muittus atnit ahte vel garraseamos dáruidahttin áiggi ge dikte eiseválddit boazo-ealáhusa ja dan kultuvrra orrut viehka muddui ráfis, danne go dat lei nu erenamaš. Muhto vuotnaguovlluid sápmelaččaid eallinvuohki ja vierut eai adnon dohkálažžan seailluhuvvot (9). Danne fertet mii dál leat erenamaš várrugasat ahte min iehčamet sánit ja dagut eai duohtan dagaše dien ovddeš sirren- ja vealahan-ulbmila.
[57] Go muhtun sámi lista-evttohasat fas vikkahedje ahte «oahppan» sápmelaččat bahkkejit válgalisttuide nu ahte eai beasa šat «dábálaš» sápmelaččat Sámediggái, de dat lei aiddo seammá ágga go dážat lávejedje geavahit sámi politihka ja organisašuvnnaid vuostá, oanehis áiggi dás ovdal. Davvi Norggas lei ovtta gaskka dábálaš atnit «supersápmelaččaid» bohkostahkan. Mii eat galggaše atnit seammá háddjenvugiid go maid dážat leamaš nu čeahpit hutkat.
Muhtun sámi kultuvrra-bargit ja searvvit ledje hárjánan buorre oktavuođaide dáža eiseválddiid konsuleanttaiguin ja áššemeannudeddjiiguin ruhta-ohcamiin. Sis badjánii ballu ahte go Sámediggi maŋit áiggiid oažžu daid kultuvrra-ruđaid háldosis, de ii leat sámi politihkáriin rivttes kultuvrra áddejupmi, ja dat bidjet kultuvrraruđaid boasttu atnui. Dalle han lea liikká buoret soabadit dáža áššedihttiiguin, geat goittot áddejit kultuvrraáššiid! – Maŋŋá soađi muhtun sámikultuvrra dutkit fuomášedje ahte Gárasavvon sápmelaččaid gahpirdiehppi lei stuorrugoahtán menddo sakka. Dutkit sohpe doallat konferánssaid čilgen dihtii mo sámi kultuvrra seailluha buoremusat. Nu fertejedje, go sápmelaččat ieža eai stánde!
Dás lean nanahan muhtun dakkár ovdamearkkaid mat čájehit ahte sápmelačča luondu ii leat buoret go eará ge olbmuid luondu. Dan dieđus juohkehaš árvida muitalkeahttá. Dal leat boahtimin midjiide ge dakkár vejolašvuođat ja gáibádusat ahte ieža beassat ja fertet čoavdit oktasaš váttisvuođaideamet. Dalle ii leat dusse sujahaddat «stuoraservodaga» dahje eanetloguálbmoga go geavvá boastut. Ii ge ávkkut ollu muittašit ja niegadit dološ sámi siida-eallima, man olmmošlaš ja buorre dat leamaš. Ii leat dieđus mihkke ge ipmašiid go eat leat hárjánan luohttit iehčamet servodaga oktavuhtii, návccaide ja čehppodahkii, go min servodat-áššit máŋggaid buolvvaid leamaš earáid hálddus. Dan mii gal oaidnit ahte sápmelaččat ohppet birget dán máilmmis seammá bures go earát ge, ja sámi kultuvrras leat riggodagat nu go eará čearddaid kultuvrrain ge. Muhto gažaldat lea, nagodit go hukset oktasaš sámi servodaga? Sámi ealáhusvuođđu [58] ja sámi servodat leat seammá dárbbašlaš eavttut dasa ahte sámi kultuvra bohciida ja lieđida eanetlogu kultuvrraid gaskkas.
Niegut ja čáppa muittut dolos sámi máilmmis leat vuohkkasat, movttiidahttin ja jeđđen várás. Muhto dat eai leat doarvái go leat viggamin hukset ođđa servodaga. Dalle dárbbašit bargovugiid mat ovddidit áššiid dálá dilis. Okta dakkár čáppa govva dološ sámi servodagas lea ahte dalle atne siidda olbmot dili ráđđádallat gaskaneaset dassážii go sohpe, nu guhkás go man ge láhkái lei vejolaš. Dán áiggi mii leat hárjánan vuos deattuhit prinsihpaid ja geavahit medijaid, čájehan dihte ahte mii dat leat dat geat leat hutkan deaŧaleamos áššiid ja cealkán duođamus duohtavuođaid. Dát vuohki lea dat mii dávjá gohčoduvvo politihkkan. Ja ođđa áiggaš oahppan olbmot go mii leat, de dan vuogis mii eat veaje beassat šat eret goas ge.
Dološ árbevierut – nuorra servodat
Siida-eallin ja olu dan mávssolaš árbevierut leat jávkan. Eai šat gávdno olbmot geat leat mannan noaidivuođa čiegus oahpu. Muhtumat vigget duddjot noaidivuođa ođđasit, kurssain ja seminárain. Dán áiggi han geavahuvvojit máŋgga lágán filosofijat ja meditašuvnnat, maid bokte olbmot vigget beastit iežaset. Mun in dieđe daid birra maide ge dadjat, go in dieđe mat dat ležžet. Muhto go sámi servodaga galgat duddjot boahtte áigái, de dan fertet dahkat oktavuođain ja soabalašvuođain, nuoraid searaid ja boarrásiid hárjáneami veagal.
Elsa Laula ávžžuhii dolin sápmelaččaid, nuoraid ja boarrásiid, searvat oktasaš rahčamiidda seailluhit min álbmoga ja kultuvrra boahtte áigái (10). Sámi servodat dárbbaša nuorra searaid ja čehppodaga gáhttet ja ovddidit min eallinvugiid, vieruid ja vuoigatvuođaid boahtte áigái. Nuorat leat duostilat jurddašit ođđasit ja doapmat ovddos guvlui. Nuorra sámi servodat dárbbaša movttiidusa, muhto ferte maiddái hárjánit dovddastit čuorbivuođas ja heajut beliidis. Dalle máhttá garvit daid.
[59] Mearkkašumit.
1) Paulus Utsi: Giela, giela, 1974
2) Ivar Bjørklund: Fjordfolket i Kvænangen Univ. forlaget 1985. s 314: «Det var samer og kvæner som var «fattige og retfærdige», den norske embets- og handelsstand var altfor opptatt av kjødets lyster, så viste all erfaring».
3) «Sámiid kulturpoliti'ka», Davviriikkaid sámikonferánssas, Jielleváris 1971.
4) «Det finnes bare én måte, og det er en enhetlig samisk forening som fungerer i hver livsnerve av den samiske befolkning». Elsa Laula Renberg girjjážis «Inför Lif eller Död? – Sanningsord i de Lappska Förhållandena» (1904), (– dás Laila Stien artihkkalis áigečállagis OTTAR Nr 88, s. 21.)
5) «Tid efter annan har från olika håll, även samiskt, tvivel uttalats om samernas förmåga att bestå som ett folk med en egen kulturtradition och med egna livsformer». Davviriikkaid sámi konferánsa Johkamohkis 1953, girjjis «Sámiid dilit», Oslo 1957, s. 335.
6) «The Nordic Lapp Conference urges the Finnish, Norwegian, and Swedish Governments to make it easier for the Lapps in the separate countries to come into direct contact with each other». (Resolušuvdna Davviriikkaid sámi konferánssas, Gironis 1962, s. 259).
«D. Samekonferensen vädjar till regjeringarna i Finland, Norge och Sverige att lämna fasta årliga anslag, som möjliggör en effektiv verksamhet i Nordiska Samerådet, …» (Resolušuvdna Davviriikkaid sámikonferánssas, Heahtás 1968).
7) Deaŧalaš mearrádus lea ILO konvenšuvdna 169 eamičearddaid birra mat ellet iešmearrideaddji stáhtain, mii dohkkehuvvui Genevas jagis 1989, ja man Norgga stuoradiggi lea ratifiseren dán jagi (1990).
8) «Sámepolitihkalaš prográmma.
I. Sámi čearddalaš vuođđoeaktu.
I. Mii, sámit, leat oktasaš čearda, eai ge riikkaid ráját galgga rihkkut min čeardda oktavuođa.
II. Sámepolitihka ulbmil.
7. Ahte mii beassat min iehčamet čeardda vieruid mielde bisuhit ráfálaš oktavuođa siidaguimmiideametguin, ja doarjut máilmmi ráfi viggamušaid.
9) Just Qvigstad, beakkán sámegiela ja kultuvrra dutki, celkkii jagi 1906: «At de fastboende Finners aandelige og økonomiske fremgang beror paa, at de lærer Norsk og tilegner sig norsk Skik og norsk Arbeidsmaate, derom synes nu alle at være enige». (Nils Jernsletten artihkkalis «En undertrykt kultur», Norges kulturhistorie bd. 6, s. 14, Aschehoug 1980).
10) «Til dere unge menn og kvinner, vil jeg si et ord. Vårt folks fremtid ligger i deres hender. Med deres kraft skal vårt folk og land holdes ved makt».
«Til dere gamle, herdet gjennom motgang, for tidlig utslitt gjennom hardt arbeid, slutt dere til våre foreninger i flokk. Ikke en eneste same må mangle i vår forening.»
(Elsa Laula Renberg girjjážis «Inör Lif eller Död? – Sanningsord i de Lappska Förhållandena» (1904), (– dás Nils Jernsletten artihkkalis girjjis «Norges Kulturhistorie» bd. 6 «Et folk i krig og fred» s. 19)
