Sápmelaš, dáža vai máilmmiboargár

Buohkat leat mii máilmmiboargárat, muhto mii lea dalle mii mearrida min nášovnnalaš dahje čearddalaš iešvuohtamet?

Dálveiđit čuvggodišgoahtá veahážiid mielde go rusta loahpas johtá joga rádjái mii lea čiehkádan jieŋa ja vilges, buhtes muohttaga vuollái man buolaš nai lea mollen ja čeargadan. Beaivváš ii leat máŋgga vahkkui oidnon ja beaivečuovga ii bistte eambbo go moadde diimmu beaivet. Iđđesárrat gullosta dušše oahpes rievssatskeaikkas. Muđuid lea luondu jaskat ja lulde lea almmis beaiveguovdil čuvgesrukses ivdni. Suovva ránnáviesuin loktana njuolga almmi vuostá, ja ráhkada iešlágan vilges minstara almmi vuostá. Roavvi roavi duohken lea gokčojuvvon ritnesogiiguin main seakkimus oavssit heaŋgájit rini deattuin. Duottar duoddara duohken ja jávri jávrriid lahka, nugo Isak Saba čálii lávlagisttis Sámeeatnamii.

Eahket dovdo ain buollašeabbon mánoheahpin go guovssahas giđduda almmi rastá. Luntan láviimet ballat guovssahasas; erenoamážit jos leimmet leamaš bahániehkkánat dahje jos leimmet ribahan hárddestit guovssahasa. Nu ii galgan dahkat, lávejedje vuorraseabbot dárkkuhit: «Guovssahas sáhttá dohppet du gitta ja loktet du lusas ja borrat du». Fáhkkestaga cieláda beana (Čuoris), ja veaháš maŋŋelaš gullojit heargegaccat spoahkkimin 26muohttaga vuostá ja reahkamielgasat njurggodeamen. De iđista golmmahearggat ráiddoš ja luovosvuoddji. Niillas guovttos Risteniin boahtiba Nuortaduoddaris, ja áiguba ijastallat min viesus nugo láveba.

Niillas lea vuoras áddjá geas gullu lea hedjonan ja Risten fas nuorranieida. «Leago jeagil verdde vuojánii?» jearralii Niillas vuollegis jienainis. Jeagil guddojuvvo láđus ja Niillasa čuovvola muhtun 8-jahkásaš go son vuolgá vuojániiddis doalvut heargečorragii nuppe bealde joga ja dieid jekkiid.

Soames háviid sáhtii nu guolddustit ahte luodda dahje láhttu njeađggai dakkaviđe, ja dalle illá diehtá vulos bajás dahje mii lea ovddabealli vai sealggabealli alddis. Davi ja luli gal juo guhkkin eret diehtá. Ruvaš-guoldu hilašta ámadadjui, muhto lihkus liggejit dállastuvvon goikkehat ja beaska luhkain julggiid ja rupmaša. Lávvu doarggista garra dálkkis ja boazu nai ohcá suoji čiehkarasain. «Diekkár ijaid gulat Ipmil rohkosiid,» čállá Wergeland govvidusas muhtun heajosdálke ija.

Go beaivváš riekta liekkadišgođii, suttai muohta beaivvebealde sihke bajábealde ja vuolábealde njuikehaga. Bázii vel dušše muohtačolttoš mii ii muittuhan makkárge njuikehaga. Cuoŋoijat ja beaivvadagat dolvo oaggunmátkkiide gos čáppa rávddut ledje valjit. Čuonjádoahkit ja giđđajohtin, skuvlaálgu giđđagurssas ja internáhttaeallin, giđđadulvi, giđđalodden ja rávgožiid stoagus niittuin – dat leat buot duođaid giđđamuittožat maid jurdagat vádjolettiin iđihit.

Urbbiid rahpaseapmi, čuoikačorragat, sirkebivdu nuhtiin, ládju, luomečoaggin, murren ja niitoláddjen leat savvon muitui. Leatgo dát muittut ja fearánat doarvái cegget sámi iešvuođa dahje identitehta? Illá. Dáin ii leat nu stuora erohus das maid eará olbmot sáhttet muitalit iežaset bajásšaddamis eará guovlluin Norggas ja máilmmis.

Skuvlaáigi go áinnas galggaimet hupmat dušše dárogiela, ii leat bohciidahttán erenoamáš bahča muittuid iežan sámevuođa ektui. Dat lei nugo galggai, iige mu mielas leat dárbu suhtu guoddit oahpaheddjiide ja eará skuvlla ovddasvástideddjiide go 27sii barge nugo dan áiggi lei dohkkehuvvon riektan. Soitet boahttevaš buolvvat dubmet min garrasit, jos mii doaivut iežamet buolvva bargat ollásit oaivámet mielde báidnojuvvokeahttá áiggi vieruin ja gáttuin.

Ii lean nu hárve ahte nuorra nissonat ja dievddut guđet ledje orron muhtun vahkuid dahje mánuid Álaheajus dahje Romssas, dahje juo Oslos ruoktot máhcadettiin, váidaledje njuokčama doŋgon hupmat sámegiela. Čájehastit ahte sii duođaid máhtte riikka almmolaš giela, gilvilaste vel sámegiela humadettiin soames dárogiel sániid ja dajaldagaid. Maŋemuš áiggiid leat soames «supersápmelačča» biehttalisgoahtán hupmat dárogiela. Sii gáibidit dulkka dahje juo geahččalit bágget dárogielhubmi sápmelaččaid ja dážaid hupmat sámegiela. Iežan bealis in doarjjo sin, ja oainnán ge sin seammalágánin go muhtun olbmá gii 2-vahkkosaš gurssa maŋŋil Hárštadas ii šat máhttán eadnigielas.

Goappašat fearánat ja meanut duođaštit dakkár mánnálašvuođa ja eahpesihkkarvuođa sáme- ja dárogiela hárrái ahte medisiinnalaš sániid mielde dárbbašivčče divššu. Diekkáraš meannudanvuogit eai ovddit sámi giela ja kultuvrra. Ii leat dohkálaš vuohki otne oččodit servodaga rievdat bággejumiid ja deattuhemiid bokte.

Bajásšaddan sámi birrasis gos sámegiella lei stoahkangiella ja beaivválaš giella ja dat nanu oktavuohta bearrašis ja fulkkiiguin, leat buot nannosit savvon millii. Dat nanusmuhtii gullevašvuođa sámevuhtii, go oaččui dan dovddu ahte sámegiella ja eallinvuohki ii lean heajot go dat maid eará kultuvrrat sivdnidedje. Diet gullevašvuohta dáidá leat čadnojuvvon iešguđet lágán muittuide, fearániidda, olbmuide dahje birrasii. Soames háviid boktá diet nieguid mat ohcalit juoga masa nu ovddeš áiggis. Diekkáraš ohcaleapmi sáhttá dagahit soapmásiidda duođalaš váivvi, go fuopmá ahte vássán áigi ii máhca. Ohcaleapmi šaddá maid dakkárin ahte soames sápmelaččat vigget máhccat eamevuođaidasaset, mii dal juo dat leaš? Buorre ovdamearkan dasa leat muhtumat sis guđet nannen dihte iežaset sámevuođa dorvvastit šamanismii.

28Soames olbmot soitet leat deddojuvvon nu garrasit hilgut sámevuođaset, ahte maŋŋil ollásit biehttalit iežaset dahje sogaset leamen sápmin. Dat ii leat mihkkege apmasiid dahje erenoamáš sámi fearán, muhto oalle dábálaš boađus guovtti kultuvrra deaivvadeamis.

Gii lea sápmelaš? Mun in jáhke leat vejolažžan čatnat sápmelašvuođa vara dahje eará árbbolašvuođa bokte. Čuđiid ja duháhiid jagiid čađa leat sámit náitosiid ja mánnáriegádahttimiid bokte seahkanan ránnáálbmogiiguin. Danin leage ártet ráddjet olbmuid olles, bealle dahje njealjádassápmelažžan. Seammás lea mu mielas váttis dohkkehit ahte olbmot geain ii leat makkárge čadnojupmi sápmelašvuhtii, huksejit juogalágán sámevuođu alcceseaset ja ovddidit badjelmearálaš oaiviliid mat leat mielde lasiheamen riidduid sápmelaččaid ja dážaid gaskii.

Eanaš olbmot jurdilit bohccuide go lea sáhka sámiin. Johttisápmelaččat leat dieđosge máŋgga dáfus govvidan dan erenoamáš eallinvuogi mas lea johtalus (nomadisma) ja mii lea nu erenoamáš davviriikkaid álbmogiid gaskkas. Sihke ealáhusa ja eallinvuogi dáfus lea ovddeš áiggiid ja dálá oktavuohta bohcco ja sápmelačča gaskka leamaš mielde ráhkadeamen dan gova miehtá riikka ahte buot sámit leat boazobargit. Ollugat leat maid čuoččuhan ahte oppa sámekultuvra duššá jos boazodoallu nohká ealáhussan. Vaikko boazodoallu leage deaŧálaš caggi sámekultuvrras, ii leat lihkus áidna caggi. Muhtun vuorraseabbo nisu jearai mus oktii áiggun go álgit boazodoallin go šattan ollesolmmožin. Vástidan sutnje hui njuolgga: «In de áiggo dien beatnatdillái». In lean guđege ládje fuonušeamen dien fitnu dahje eallinvuogi. Dat lei báicce dovddastus das man garasin mun dovden boazobarggu gaskkamuttos 1950-jagiid. Mun háliidin eará eallinvuohkái mas eai lean seamma rahčamušat ja lossa bargu. Maiddái mu vánhemat dorjo mu jurdagiid skuvllaid vázzit eará fidnui álgit.

Mun lean orron eanaš ealliman sámi guovddášguovlluid olggobealde. Ovttastaladettiin eará olbmuiguin lea dat hui unnán mearkkašan guđe čerdii dahje nášovdnii mun gulan. Mun lean 29dovdan iežan dássálagaid dážaiguin, amerihkálaččaiguin, afrihkálaččaiguin ja earáiguin. Ja goitge muittán čielgasit iežan sápmelaš duogáža mii báidná mu jurdagiid, mu vuođđoárvvuid ja mu veardideami man deaŧálaš guđege bargu ja eallinvuohki lea.

Oalle dávjá vásiha olmmoš nákku dan gaskka mii livččii buoremus ja dan mii lea vejolaš. Nu dáhpáhuvvá erenoamážit go orru amas riikkas amas kultuvrra siste. Mun lean ilus go lean orron Afrihkás ollu jagiid. Munnje lea leamaš mávssolaš fuopmát ahte ollu olbmuin váilu dat buot deaŧáleamos oppa nagodit ge eallit. Lea viehka lossa oaidnit ahte geafivuohta, buohcuvuohta ja diehtemeahttunvuohta mearredit otná ja boahttevaš dili miljon olbmui dán máilmmis. Eará kultuvrraid ja máilmmi heađi sáhttá máŋgga ládje dustet. Sáhttá leat rabasvuohta, vuollegašvuohta ja gierdevašvuohta, muhto maiddái dubmejupmi, báhtareapmi duohtavuođas ja ráddjejupmi. Buot váraleamos lea jos doaivu ahte son oaidná «duoid nuppiid» dahje duon amas kultuvrra «ivnnehis čalmmiiguin». Háliideažžat go vai eat, de lea deaŧálaš muitit ahte eai ovttasge leat «ivnnehis čalmmit». Min oahpásmuvvan ja oaidnu eará kultuvrraide ja olbmuide lea báidnojuvvon iežamet eallimis ja duogážis. Bealágahtesvuohta dahje objektiivvalašvuohta ii oppa gávdno ge. Dat máksá ahte mii álohii válljet árvodásiid, dihtomielalaččat dahje diehtemeahttunvuođas. Sii guđet dan eai dieđe sierranas válljejumiin deaividit dávjá váttisvuođaiguin ja dovdet identitehtta-váttisvuođaid go deaivvadit eará kultuvrraiguin. Erenoamáš deaŧálaš lea muitit makkár árvomeriid ieš ii sáhte hilgut, ja gokko rádji manná dohkkehit rievdamiid iežas eallimis ja eallinvuogis.

Go galgen ássat áibbas amas dillái afrihkálaš kulturčearddaid gaskii, lei munnje hui mávssolaš go ledjen bajásšaddan guovtti kultuvrra gaskkas Norggas. Mun dovden bures iežan vuođđoárvvuid ja fuomášin fargga ahte min «norgalaš jurddagovva» ii eisege lean nu erenoamáš buorre.

In mun lean mišuneara, muhto heahteveahkke- ja ovddidanbargi. Oarjemáilmmis lea mis šaddan vierrun čujuhit ahte osku ja vuoiŋŋalaš áššit leat olbmo «priváhtta áššit». Eurohpa ja 30Davvi-Amerihká olggobealde lea diekkár jurddašanvuohki áibbas amas. Religiuvdna lea deaŧálaš oassi árgabeaieallimis ovddidanriikkain. Nu leage olles árgabeaivi čadnojuvvon vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš fámuide. Munnje gii ledjen kristtalaš, lei álki ipmirdit dan. Mun rohkadalan juohke beaivvi, mun rohkadalan ovtta Hearrái gean doaivvun vázzit iežan guora miehtá gaskka ja láidet mu lávkkiid. Vaikko ledje ge ollu áššit maidda mun liikojin ja mat illudahtte mu, de ledje maid muhtun bealit diein kultuvrrain maid in sáhttán gierdat. Ovdamearkka dihte lea mu mielas dohkkemeahttun oaffaruššat olbmuid. Dat vuollegis árvu olbmo eallimii mii lei ollu čearddain, lea áddehahtti historjjá ja eallindási ektui, muhto mu mielas lea buot olbmuin seamma árvu ja danin galgat geahččalit dahkat dohkálaš eallindili buohkaide. Ollu kultuvrrain lea gillámuš ja buohcuvuohta ollásit dohkkehuvvon oassin eallimis. Mun oaivvildan ahte mii galgat addit veahki unnidit buohcuvuođa, gillámuša ja heađi buot olbmuin. Rumašlaš heahti lea dattege dávjá čadnojuvvon nu čavgadit diehtemeahttunvuhtii ja religiuvnnalaš gáttuide ja oskui ahte olles kultuvra rahtasa jos geahččala rievdadit ávnnaslaš dili beroškeahttá rievdademiin oktanaga. Danin lea mu mielas kristtalaš mišuvdna deaŧálaš oktanaga ja buohtalaga ovddidanbargguin.

Mii lea mii munnje addá sámi iešvuođa dahje identitehta?

Dat leat buot fearánat, dovddut, oahppu, diehtu ja oktavuohtadovdu ja ovttastallan bearrašiin, fulkkiiguin, ustibiiguin ja eará olbmuiguin Guovdageainnus ja Kárášjogas. Nu leage muhtun ládje maiddái báikkiide čadnojuvvon. Mus ii leat makkárge vuostemielaid dasa ahte leat seammás sápmelažžan ja dážan. Iige mus oro dárbu doalahit dahje máhccat muhtun erenoamáš dássái sámekultuvrra ovdáneamis. Baicce dohkkehan ahte buot kultuvrrat rievddadit ja váldet osiid ránnákultuvrrain. Inge mun oainne dan ge ahte sámevuohta ja risttalašvuohta dárbbašeaba leat vuostálagaid nugo soapmásat vikkahit. Oskkolažžan jáhkán 31mun ahte Ipmila ráhkisvuohta Kristus Jesusa bokte olaha sihke sámiid ja earáid. Dan galgat ge sárdnidit stuora duostilvuođain. Mu mielas ii leat vejolaš oppa jurddašit ge dan ahte sámekultuvra ja eallinvuohki galggašii leat risttalaš kultuvraárbbi ja risttalaš báidnojumi haga go dat lea leamaš min gaskkas juo máŋga čuođi jagi. Mo sámi risttalaš eallin galgá ovdan buktojuvvot, ferte giddejuvvot máŋgga áššái. Dássážii lea Leastadius-osku leamaš deaŧáleamos suorgi sámi risttalaš eallimis. Das leat fas moanat suorggi ja njunnoša geain lea sakka iešguđet lágan oaidnu vel smávva áššiin ge. Muhtun nuorra sámit leat dovddahan vuostehágu risttalaš nuoraidbargui mii ii čuovo Leastadius oskosuorggi. Dat lea navdojuvvon velá dáruiduhttimin ge. Diet seamma olbmot eai čájet gal makkárge vuostemiela «dáruiduhttimii» mii dáhpáhuvva eará nuoraidbargguin ja kultuvrabargguin, nugo valáštallanservviin, nuoraidservviin, dánsadoaluin, kinuin, teahteriin jna.

Mun šattan hui heajos millii go olbmot eai duostta duohta ja čielga sániiguin ja ákkaiguin bargat, muhto gávdnet juogalágan sadjásaš ákkaid ovddidit oainnuset. Dat guoská sihke sámeáktivistii ja dáruiduhttiide.

Nállevealaheapmi lea fasttes dahku. Ollu nuorra sámit leat leamaš čeahpit dubmet dážaid sihke nállevealaheaddjin, badjelgeahččin ja kultuvrabággejeaddjin. Orru leamen áigi bisánastit suokkardit iežas oaiviliid, ákkaid ja meanuid nu ahte boahtte buolvvat eai dubme min iežamet nállevealaheaddjin.

Maŋŋil go lean ollu jagiid orron vieris riikkain gos badjelgeahččanvuohta earáládje jurddašeaddjiin lea juohkebeaivválaš ja gos čearddagullevašvuohta eanaš mearreda vejolašvuođaid oažžut oahpu, barggu ja eará buriid, de orru oassi sámiid nášonalismas goargatlaš. Vaikko vel sámi giela ja kultuvrra ovdánahttin leage sihke mávssolaš ja riekta davviriikkain, de in sáhte vajálduhttit man buorre dilli sámiin dattege lea davviriikkaid stáhtain ja man bures singuin lea meannuduvvon. Min kristtalaš kultuvra galgá oažžut gutni das, go dat lea deattuhan olbmuid ovttaárvosašvuođa. Lea deaŧálaš ahte mii eat vajálduhte oappáideamet 32ja vieljaideamet eará guovlluin máilmmis duškedettiin iežamet lagas ládduin.

Go mun Norggas dajan ahte mun lean sápmelaš ja olgoriikkas ahte mun lean dáža (nordmann), de ii mávsse ahte mun in dovdda iežan sápmelaš gullevašvuođa go lean olggobealde Norgga. Dat baicce deattasta mu gullevašvuođa Norgii norgalaš boargárin dahje dážan dainna dulkomiin ahte mun lean Norgga boargár.

Mii galgat seailluhit iešvuohtamet, kultuvramet ja leat rahpasat ođđa jurdagiid guorahallat. Muhto vuosttamužžan galgat bissut olmmožin ja atnit earáid maid danin. Mii leat ovttas ožžon hálddašeapmái dán eatnama oktan dan riggodagaiguin. Ja eallima ulbmilin lea dat ahte galgat «ráhkistit Hearra du Ipmilat oppa du váimmustat ja oppa du sielustat ja oppa du mielastat, ja du lagamuččat dego ieš iežat».

Om cafe Boddu

cafe Boddu er den første essaysamlingen utgitt på samisk. Den er den første boken i en serie på tre. Også første nummer er delt i tre avdelinger; å lete etter Sápmi, å finne Sápmi, og å finne fram i Sápmi. Boken inneholder 11 essays av ulike samiske forfattere. Alle artiklene omhandler samisk identitet og tilhørighet ut fra ulike perspektiv, og alle har en kritisk tilnærming til temaet. Som eksempler kan nevnes at den samiske kunstneren Synnøve Persen betrakter det samiske samfunnet med et kunstnerblikk, språkforsker Nils Jernsletten spør hva som er samiske verdier, mao. hva det er som gjør en same til en same, stedsnavnsforsker Kaisa Rautio Helander ser på samiske stedsnavns betydning, mens pedagogen Asta Balto skriver om kjønnsrollemønstre i Sápmi og dokumentarist John T. Solbakk vurderer litteraturanmeldernes vurderinger av samisk litteratur. Andre temaer er om det er mulig å bevare sin samiske identitet uten å kunne språket, og om hvilke utfordringer det samiske samfunnet står overfor med den raske teknologiske utviklingen vi ser.

Del boken

Tips dine venner om denne boken!

Del på Twitter
Del på Facebook