SÁPMELAŠ LÁVLLUID [BIRRA]

163Sápmelaš lávluma dadjá juoigamin. Dat lea okta muitingoansta nuppiid olbmuid. Muhtumat muitet vášis ja muitet ráhkisvuodđain, ja muhtumat muitet moraštemiin. Ja adnojit dat lávllut muhtun eatnamiin ja ealibiin, návddis ja bohccos, gottis. Dat lávllu málle lea ná, got dás vuollelis álgá:

Dál dadjá nubbi nieida nuppi niidii: «Juoiggas dan du irggát Niillasa.» Niillas lea čáppat juohke nieidda mielas, ja juohke nieida háliidii oažžut alccesis boadnjin, ja deinna juige su olu. Ja dan lávllu namma lea luohti. Ja de dal álgá juoigat Niillasa luođi:

Voja voja nana nana, stuora hága, stuora geamppa,
stuora fávrru, stuora leambada, voja voja nana nana,
go dat juo viehkalii, de manai dego loddi,
voja voja nana nana.

Ja de nubbi nieida gohčču: «Juoiggas dal don dan du irggát luodi.» Ja nubbi nieida dadjá: «Ii mus leat irgi.» Nubbi dadja: «Lea dus gale.» Nubbi jearrá: «No guhte lea, gean don doaivvut mu irgin?» – «Mon doaivvun Máhte.» Nubbi dadjá: «Ii Máhtte huola mus, sus leat buorebut go mon.» Son lea gávvilis nieida, ii son muital nubbái, ahte sus lea irgi, vaikko su irgi leai Niillas. Ja deinna son háliidii gullat dan jallat nieiddas, leago son jáhkkime ahte son oažžu Niillasa.

Muhto ii Niillas goasge jurddašan su váldit, muhto Niillas liikui dan gávvilis niidii. Son juoiggai dávjá dan nieidda luođi dánna lágiin:

164

Voja voja nana nana, stuora leambada ja stuora geamppa
ja stuora čeahpi, voja voja nana nana,
stuora ja fávrru, dat leai suohkana buorcmus nieida,
voja voja nana nana.

Ja go Niillas oinnii dan gávvilis nieidda boahtime, de ii son šat juoigan. Muhto gávvilis nieida juoiggadii Niillasii, ahte su moarsi leai Ánne. Dat leai dan jallas nieidda namma, ja dan gávvilis nieidda namma leai Elle. Ja de dalle juoigá Niillasii, ahte:

Ánne fillestii suohkana buoremus bárdni.
voja voja nana nana suohkana buoremus bárdni,
voja voja nana nana go válddii nuppi bártni moarsi,
voja voja nana nana, ja guđii Máhte čirodit.

Ja Niillas balai maiddá, ii son oaččo gávvilis Elle. Ja Máhtte maiddá ráhkistii Elle, ja Elle leai lohpidan váldit Máhte, ja Máhtte jáhkii duohtan, ja son maiddá juoiggai dávjá Elle:

Voja voja nana nana, stuora leambada,
voja voja nana nana, stuora fávrru ja stuora čeahpi,
voja voja nana nana dat lea buoremus nieida dán čearus,
voja voja nana nana.

Ja go Máhtte gulai, ahte Niillas lea Ellii addán gihliid, de son juoiggai ja čierui:

Voja voja nana nana, stuora behtolačča.

Ja čierui ja moraštii nu ahte goase jierbmi seahkana, ja suhtai Niillasii ja gottii bohccuid Niillasis. Ja go jugai gárremiidda¹, de juoiggai ja garrudii ná:

Voja voja nana nana, biro, beargalat,
mon gottán visot Niillasa herggiid,
voja voja nana nana,
sáhtána behtolaš Elle mieska bittu,
gal dat dakkárat leat olu,
voja voja nana nana.

165Ja de ein veháš čirodii ja juoiggadii. Máhtte jurddašii okto alccasis, ahte «dat lea jallodat, ahte mon suhtadan Niillasii ja Ellii, gal mon gávnnan velá seammá buorre nieidda ja velá buoret nieidda.» Su oabbá Ingir dajai Máhttii: «Eai bártnit oainne Ándarasa Márjjá, dat lea siivonieida, ja dat šaddá rikkis.» Ingir leai nuorra nieida ja jierbmenieida, ja Máhtte dajai Ingirii ahte: «Doaivvutgo don Márjjá váldit mu?» Ingir vástidii: «In mon dieđe, muhto gal mon jearan Á[ndarasa] M[árjjás] áigugo son váldit.» Ja de Máhtte liikui oabbásis, go son áiggui² bivdit sutnje veahkkin áhká.

Ja de Ingir vulggii muhtun sotnabeaivvi dan siidii gos Márjá leai. Ja de gávnnai Márjjá ja de jearai: «Lohpidatgo mu vielja váldit?» Márjá vástidii: «Ii Máhtte fuola iežá go Lodnjes-Elle³.» Ingá dajai: «Ii leat aivve nuge, don oaččut jáhkkit go mon dajan, de dat lea nu, doai leahppi juo sivdniduvvon oktii.» Márjá vástida: «Mas don dan dieđát, ahte moai letne oktii luovahun?» Ingá dajai: «Mon lean niegadan, ja dat lea ein nu got mon niegadan.» Márjá vástidii: «Go lea nu ášši, dal[le] mon lohpidan, ahte oažžu boahtit deike vahku geažes, dalle mon lean jurddašan válbmasii. Soahpágo?» Ja de soai earránattaiga. Ja Ingir vulggii ruoktot. Dál bođii son vieljas Máhte lusa ja muitalii maid son leai gullan. Ja go soai muitaleigga eadnái ja áhččái, de soai liikuiga hui bures.

Ja go leai vahkku gollan, de vulge sii fas Márjjá lusa. Ja sámiid vierru lea juo dološ áiggis leamaš, ahte go bárdni boahtá soadnjuide, de galgá nieida boahtit ovddal ja luoitit irggi hearggi luovos, ja de lea mearka ahte áigu váldit. Ja jos ii nieida boađe luoitit, de bárdni vuojaša birra goađi, ja goađi ja smáhkkomuora gaskal. Ja jos ii nieida velá boađe luoitit irggi hearggi, de irgi diehtá ahte ii nieida leat váldime dan bártni. Ja de muhtun bártnit eai mana sisa goahtái eai ollenge, de vuoddjájit ruoktot.

Ja go Márjá diđii daid visot, got galgá ja got lea ášši, ja de Márjá, go oinnii boahtime Máhte, de son manai ovddal ja luittii Máhte hearggi, ja de Máhtte bođii goahtái ja buorástahtii nu got lea sámiid vierru. Sámiid vierru lea, ahte sii váldet birra čeabeha ja deddet njuni nuppi njuni vuostá. Ja Máhtte dagai maiddá nu, ja son gale cummástalai nu guhká ahte ii geargan goasge, ja de easka álge hupmat ja veháš jugástallat viinni, eai dalle lean gáfet. Ja de sii náitale seammá beaivvi, ja de Máhtte vulggii ruoktot. Ja de Márjjá áhčči Ándaras siđai Márjjá viežžat Márjjá girkovuojána ja addit Máhttii dan.

Ja go Márjá vieččai⁴ dan hearggi, de Máhtte vuoddjái ruoktot ja 166Márjá čohkkedii gierresii. Ja go hivástahtiiga, de soai válddiiga fas čeabehii ja cummástalaiga, ja soai jáhkiiga, ahte ii dárbbaš šahten eambbo maidege. Muhto de dadjá Ándaras-vuoras; «Gal doai velá šaddabeahtti ovtta reaissu mannat, ovdal go leahppi válbmasat, doai fertebeahtti velá mannat girkoáhčis oažžut lobi.» Máhtte dajai: «Leago Márjjás nubbi áhčči, vai leago Márjjás nubbi boadnji, vai got lea dat ášši⁵?» Máhtte ii diehtán, ahte dárbbaša velá girkoáhčis oažžut lobi daihe, nugo dál gohččojuvvo, vihaheami⁶.

Ja go Máhtte vulggii dál fas nuppádis, sus leai ein ballu, jos girkoáhčči rihpá su áhká. Son leai šaddan veháš dego jierbmi livččui seahkanan. Ja dat láve dávjá náitalanáigge veháš seahkanit jierbmi juohkehaččas, geat leat dan varas. (Čilgehus dasa, manne lea muhtun olbmos⁷ dakkár leaves varra, ahte viggá veháš šaddat seahkanussii. Dat lea muhtun olmmoš nu ráhkislunddot, ahte ii son jurddaš iežá áššiid birra dan áigge ii vehášge. Ja deinna lágiin lea dego livččui jierbmi seahkanan. Ja gal muhtun lea ráhkis mannjilnai, muhto ii leat juohkehaš ráhkis mannjil. Ja go náitalusášši⁸ lea válmmasin oaččuhuvvon, de lávejit čielgat fas dego ovdalnai.)

Ja go Máhtte vuoddjái nuppádis Márjjá lusa, de válddii son dan lonuhusvuojána ja bođii fas deinna Márjjá siidii. Ja de buorástahtiiga seammá ládje go ovdalnai. Ja de dat álge jugástallat viinni ja hupmat dan bára birra, got galggalii dahkat, ja dan birra, ahte iđedis vulgojuvvo dal girkoáhči lusa. Muhto Máhtte ballá, jos son biestá Márjjá girkoáhččái. Ii son háliid vuolgit dohko, muhto go Márjjá áhčči dadjá dan dárbbaša dahkat, ja de dál álge vuolgit.

Ja de sii válde golbma liigehearggi ja gierresiid daidda, maid siste ledje bierggut ja bohccomielkkit. Ja go vuoddjágohte, de Ándaras-vuoras válddii liigeherggiid, ja Márjá ja Máhtte vuoddjáiga luovosvuoji. Ja soai vuoddjáiga lonuhusherggiin. Ja dat hearggit ledje muohtavielgadat ja olu hearvabákkit ja avohasat, mat ledje gorrojuvvon olulágáš láđđiiguin. Avohas lea gasku hearggi birra, ja bággi lea oaivvis gitta dat báddi mainna heargi stivrejuvvo dego heasttas suittet.

Ja de vuoddjájedje, ja de hearggit ruohtastedje ja ruhttet nu ahte muohtasuovva lea nu, ahte ii oaččo čalmmiid rabas ja iige sáhte vuoidnjatge. Ja dalle lea váralaš, jos gieres spáikkiha muora duohkái dahe geađggi duohkái, ja dalle lea bahá sorbmahuvvat. Ja go leat hearggit veháš mátkki ruohttan, de leat veháš váiban, ja de álget 167mannat siivvubut, já de lea hávski vuodjit, ja de álget juoiggadit ná:

Voja voja voja voja nana nana nana nana,
rievttes vuojániid dál ruohtadedje,
voja voja voja nana nana, manadedje dego biegga,
voja voja voja nana nana nana, manadedje dego bissu nu njuolga,
voja voja voja nana nana nana, ealu čoarvámus hearggit,
voja voja voja nana nana nana.

Ja dal hearggit álge báhkkanit ja goikat, ja de ein dohppejedje njálmmiin muohttaga njálbmái čoaskudeami dihte báhkkasa ja vái čáskkalii goiku. Ja de Máhtte dollii hearggis, ja de čuoččahedje visot hearggit vuoinnjastahttima dihte. Dat lea vissis¹⁰ báiki gos lávejit herggiide muohttaga borahit ja goččahit. Dat lea váralaš jos guhká vuodjá ovttat manus, ja ii goččat herggiid, de heargi šaddá gožžabavvagii¹¹ dahe ii sáhte gožžat. Ja go Ingir oinnii ahte hearggit gožže visot, de son álggii juoigat:

Nuorra bárra – juo sávvat buori lihko,
voja voja nana nana – gal dat nuorra bárra šaddet riggát,
voja voja nana nana, ja čáppa mánát,
voja voja nana nana, čáppa Márjjážá,
go leat, čuovggadii dego ginttal,
voja voja nana nana nana,
Ja de dal fastten vuoddjái,
voja voja voja voja nana nana nana,
stuora vuojánat dal fastten vulge ruohtadit,
voja voja nana nana.

Ja de fas vuoddjájedje. Ja go hearggit oidne, ahte Márjá ja Máhtte fas čohkkededje gierresii, de hearggit ruohtastedje, ja go leai veháš varas muohta, de šattai fas dakkár suovva ahte ii oaidnán ii maidege. Ja Márjá ii nagadan doallat hearggi, ja de gieres álggii ravggadit nu garrasit, ahte Márjá ravggai eret gierresis, ja de gessui gierresa buohta ja de bođii muora duohkái. Ja de darvánii Márjjá giehta, ja de beasai heargi luovos, ja Márjá bávččagii nu sakka ahte ii diehtán vuohččan ii maidege, ja heargi ruohtai gierresiinna Máhte manjis, ja Máhtte ii oaidnán, ahte Márjá leai báhcán 168gierresis¹² eret. Ja de bođii vuosteluohkká, ja de hearggit eai šahten ruohttan nu garrasit, ja de Máhtte oinnii ahte Márjjá gieres lea guoros. Ja de son suorganii nu sakka, ahte su čalmmit sevnnjodedje jur. Son velá háhppehii váldit gitta Márjjá hearggi. Ja son leai dan dilis veháš áiggi, ovdal go son čielggai.

Ja de son vulggii ohcat Márjjá ruoktotguvlui dohko gos leai boahtán. Muhto Ingir ja iežá vuoddjit ledje mannjelis, eai dein lean nu fales hearggit ruohttat go nuorra báras. Ja go sii oidne ahte Márjá veallaha luotta nalde, de sii maiddá suorganedje. Ja sin mielde leai okta boareslágáš dievdu, guhte leai sámiid doavttir. Ja son geahčái Márjjá gieđa, ja giehta leai mannan lađđasis eret, ja son gohčui čohkkedit gierresii. Ingiris leai lojes stuora heargi, ja ieš leai geahpas. Ja de čohkkedii Ingira gierresii. Ja de vudje veháš mátkki. De boahtá Máhtte ohcat Márjjá, ja son čierru nu olu go nagada, son balai ahte Márjá lea jápmán.

Ja go Máhtte oinnii Márjá lea eallime, de son heittii čierrumis ja álggii jearadit got lea geavvan. Ja go son gulai, ahte Márjjá giehta lea bahui billahuvvan, de dadjá ahte: «Leago Nuvtte geahččan Márjjá gieđa?» Nuvtte vástidii: «Lean mon gale, muhto vudjet velá badjel dan buolžža, doppe lea okta suttis ája.»

Ja go bohte dan ájagáddái, de Nuvtte válddii Márjjá veháš doaresbeallái ájagáddái ja cokkai gieđa ádjága sisa dassážii go giehta galbmui. Ja de guldalattai gieđa, gokko lea bahámus¹³. Ja de son deaddilii gieđa dakko, ja de dovddai goppos lea botnjasan, ja de gaikkihii gieđa sadjásis¹⁴. Ja de giehta leai buorre fas dakkaviđe.

Ja de sii vulge vuodjit. Ja Nuvtte gohčui Máhte: «Bija Márjjá hearggi iežat gierresa mannjái¹⁵ ja ale luoitte herggiid ruohttat nu garrasit. Dál boahtá alla luohkkámiehtálat ja das galgá bidjat soagi gierresa ja vuohtaráippi gaskii, vái gieres ii nu čieras.» Ja sii dahke nu got Nuvtte gohčui. Nuvtte leai viisáseamos olmmoš dakko dan áigge. Ja de sii vudje dearvan dan alla vári vuollái. Ja de vudje velá ovtta stuora jávrri rastá ja ovtta alla luohká nala. Ja de leai fas dakkár báiki, gos lávejit sámit čuoččahit ja vuoinnjastahtidit ja veháš jugástallat viinni. Ja addet veháš eatnama háldiidenai viinni ja dadjet: «Jugistehket¹⁶ diinai mu headjaviinni.» Ja dat njorrejuvvo eatnamii veháš viidni. Ja guhte ii njorre viinni eatnamii, de sutnje šaddá juoga válbi.

Ja mánnáolbmot – nissonat – njamahit mánáid, muhto eai sii nuola máná luovos, muhto gopmulit čippiid nala gierresa gurrii. Ja de váldojuvvo čižži ozas olggos ja de biddjojuvvo máná njálbmái. 169Ja das gale lávejit biestit galbmot čiččiid, ja de bohtanit ciccit, ja de šaddá garra gihpu das. Muhto ii dás muitaluvvo olu iežá go dan bára birra. Ja dan báikkis láveje juoiggadit veháš eatnama háldiid ná:

Háldi spanu čáppa nieiddaide lehkos giitu,
voja voja nana nana, go ledje nu buorit,
ahte leat várjalan min girkovuojániid, nu ahte eai leat fierran alla riiddiin,
voja, voja voja voja nana nana nana, giitu lehkos ráhkis háldeáhkuide,
voja nana nana, ja várjal ein,
voja voja nana nana, min bohccuid,
voja voja nana nana nana.

Ja de dat vulget vuodjit ein. Ja de Máhtte bijai M[árjjá] hearggi ein mannjái. Ja de vudje dassážii go bođii nuppi siidda geaidnunai dan geidnui, gokko leai minnai geaidnu, ja de šadde olu vuoddjit, ja deid mielde leai Niillas ja Elle. Ja soai eaba lean velá náitalan. Ja de vudje velá vehá mátkki, ja de šattai seavdnjat. Ja de dál bisánedje ja álge dahkat dola. Ja herggiid sii luite geassáin ja čatne soahkái gitta, vái sii oččole biepmu. Ja hearggit álge guohtut dainna lágiin, ahte ovdajuolggi gaccain goivot dahe ráhpot muohttaga eret eatnama nalde, ja de lea herggiide buorre biebmu.

Ja nuppit álget dahkat dola. Dološ olbmuin eai lean dolladihkut nugo dál. Dalle leai iežá goansta. Vuohččan leai didnu ja nivssat ja rišša. Ja go didnu ja nivssat biddjojuvvo bálddalaga, de časkojuvvo gaskamiin, ja de didnu ruosui dola, ja de cahkkái nivssat. Ja nivssat biddjojuvvo riššagári sisa, ja de rišša buollá, ja de bullehuvvo beassái. Ja soagit leat álo sámi buoremus muorra. Ja dálnai leat soagit maiguin lea dolla dahkkojuvvome. Muhto soarvi ii lean dain olbmuin, muhto sii ledje váldán bessiid mielde. Ja de sii álget dahkat dola, muhto de ledje jitnjon soahkerissit nu ahte eai buollán, ja de eai ožžon dola. Ja de boahtá Nuvttenai, sus leai láikkes heargi, ii son johtán dei[gui]n, guđiin leat buoremus vuojánat. Ja ledje Nuvttiin ovttas iežátnai. Ja go Nuvtte oinnii ahte eai sii oaččo dola, de son gohčui: «Goivot muohttaga vuolde skierri, dat leat satnjasat. Dat eai leat jitnjon, mat leat muohttaga vuolde.» Ja de sii goivo skirriid muohttaga vuolde. Ja de sii ožžo hui álkit dola. Ja 170go dolla leai ožžojuvvon, de biddjojuvvui gievdni dola nala ja muohta dievva siste, vái čáhci šaddá. Ja go muohta suttai, de bijai Máhtte bierggu duoldat. Eai dalle lean gáfet, muhto viidni dalle leai gáfiid sajis. Ja viinni sii jugástalle.

Ja das ledje dál olu olbmot, ja go eai čáhkan visot ovtta dollagáddái, de dahke nuppi dola. Ja dan nuppi dola olbmuin ledje mánát. Elle oabbá leai nuorra nisu, ja sus leai njuoratmánná¹⁷. Ja su namma leai Biret. Ja go nubbi dolla leai ožžojuvvon, de Biret nuolai máná. Ja mánná leai njuoskadan nu got mánná láve dahkat, gožžat ja baikit, ja deinna ferte¹⁸ nuollat, vaikko dat leai čoaskkis ja borga. Go leai máná nuollan ja váldán eret gietkamis, de biegga bosui muohttaga gietkama nala čalmmiide, ja bosui¹⁹ muohttaga gietkama sisanai. Ja muhtumin bosádii dolas hilaid ja suova juohke guvlui ja máná guvluinai, nu ahte ii mánnáriehpu oaččo báljo jienaid. Ja muhtumin bosádii hilaid máná čalmmiid nala, nu ahte bolddii nuppi muođu nu, ahte šattai čáhceskoavhli. Ja mánná bárggui garrasit, ja ii Birehis lean iežá dorvu go bidjat gietkamii máná. Ja gietkama sisa leai bosson muohttaga olu, muhto go rissiin huškojuvvojit ravssat, de vuolgá muohta eret, ja de galggai hui hoahpus bidjat gietkamii máná. Muhto de muitái, ahte Nuvtte leai sin olis, ja de čuorvvui: «Nuvtte—čeahci, boađe deike!» Ja de Nuvtte bođii ja oinnii mii leai šaddan, ja de belkkii go ii lean čurvon ovdal. Ja de son gohčui luddet áđđama ja váldit ja bidjat dan liinni nala, ja dan bidjat buolláma nala. «Ii dáppe leat goit buoret goansta», dajai Nuvtte.

Ja de sii dahke daid hoahpus. Ja máná leai hoahppu oažžut gietkama sisa, go leai nu garra guoldu. Ja go Biret leai máná ožžon gietkamii, de son álggii njamahit máná, de sus galbmui nuppi beale čižži, ja de álggii várkat nu ahte ii bállen²⁰ nohkkat. Muhto iežát nohkadedje čoahkkái nuppit nuppiid vuostá. Ja Niillas ja Elle nohkaiga hui lahkalaga, ja soai bivaiga hui bures.

Ja go leai lahka guovssugeaži, de álge sii fastten dahkat dolaid. Ja go dolaid ledje ožžon, de álge fas liekkadit mállása ja borrat. Ja muhtumat vulge herggiid čatnat nuppi murrii, vái besset guohtut lasi. Dan báikkis leai juo loaktán obbasa, gosa ledje eahkedis čatnan, vaikko oktii ledje juo eahkedis lonuhan nuppi murrii. Muhto heargi guohtu olu ovtta ijas. Ja go ledje boradan, de Biret jearrá Nuvttes galgágo son máná nuollat, go lea nu čoaskkis. Ja Nuvtte dadjá: «Ii mánná birge nuolahaga.» Ja de Biret nuolai fas máná. Ja buollán leai juo oba buorre. Ja biegga ii lean šahten nu garas, 171muhto gal čoaskkis leai velánai. Muhto go ii lean nu garas biegga, de ii lean nu bahá mánnái. De son divššui mánás. Ja de muitalii Nuvttii, ahte sus leai čižži nu bávččas ja nu várka, ahte «in mon leat nagadan nohkkat.» Ja de Nuvtte dadjá: «Čájetma munnje.» Ja go oinnii, de dadjá: «Don leat biestán galbmot čiččát²¹.» Ja de son válddii raddeleahpis stálonástti ja deattašii deinna. Ja de várka geahpui jándora geažis, muhto ii ovdal.

Ja go leai juo ollásii čuvggodan, de álge gárrat gierresiid ja geassástallat herggiid. Ja go hearggit ledje geassáid nalde, de nieiddat juoiggadišgohte nu got lávejitge sámit dahkat: go vuolgigohtet, de juoigat galge nieiddat. Ja de dál álget:

Voja voja voja voja nana nana nana,
de dál suohkana vuojánat ruohtastit dego loddemoahti,
voja voja voja nana nana nana, stuora beavrrihiid,
go dat vulget ruohtadit nu ahte ii oidno iežá go suovva čuččodii,
voja voja voja nana nana nana,
ja de vela manadedje dego garra guoika,
voja voja nana nana voja nana nana nana nana.

Ja de dat vuoddjájedje. Ja go hearggit oidne, ahte olbmot ledje čohkkedan gierresii, de ruohtastedje, ja de manne dego loddemoahti. Muhto go leai nu jalges geinnodat, de bisso gierresis visot. Ja de go bohte oidnosii girku, de bisánedje ja vurde visot čoahkkái. Ja go ledje visot čoahkkái boahtán, de vuohten daihe fas jugástallagohte viinni. Ja de šadde veháš gárremiidda, ja de álge muhtun bártnit bealkit ja soaimmadit, ja goase boahtá doarrunai. Muhto Ándaras-vuoras álggii gielddihit, ahte eai galgga riidalit. «Ii dat leat nu, eai leat go giellásat, gal mon muitalan mannjil got leai dat ášši²².» Ja de bártnit heite. Ja de vuoddjájedje fas ja vudje gillái. Ja dan gili namma leai Márkan, sámiid gohččun gillii. Ja de manne unna stobožiidda, ja muhtumat manne deidda gođiide, mat ledje girkobáikkis. Dat fertejedje dahkat gođiid dološ sámit, deinnago ledje unnán stobut.

Ja go iđit šattai, de Máhtte ja Márjá manaiga báhpa lusa. Ja de ilmmuhii Ándaras-vuoras, ahte dat leat boahtán náitalit. Ja dat leai sotnabeaivvi iđit. Ja go de gerge boradeames, de álge gárvodit vihabiktasiid. Ja go ledje geargan visot, de vulge báhpa lusa. Muhto Máhtes lea ballu, jos báhppa rihpá su Márjjá, muhto manne dat dal goitge. Ja go dal bohte báhpa lusa, de báhppa álgá logahit dáid 172lohkosiid: «Mon válddán Márjjá ja ráhkistan vuoste- ja miehtegeavvamiid čađa.» Ja de Máhtte suorganii, ahte báhppa áiguge váldit Márjjá. Ja de Máhtte garrudii: «In beargalat attege Márjjá dutnje, dat lea mu áhkká. Ándaras lea Márjjá addán munnje, inge mon atte!» Ja de gaikugođii Márjjá gieđas ja sihtagođii vuolgit olggos. Muhto Márjá leai jierbmenieida, son ii vuolgán olggos, gal son ipmirdii, ahte Máhtte lea hoavrideame. Ja go Márjá ii vuolgán olggos, de son doaivvui ahte Márjá lea maiddá áigume beahttit su. Ja Máhtte manai olggos, ja báhppa fertii guođđit vihatkeahttá, dušše čuorvvui: «Gal don Márjjá oaččut, in mon fuola!» Gal báhppa gulai ahte Máhtte balai, ahte son lea alccasis sihtame Márjjá.

Ja Máhtte gal manai olggos, ja son balai ahte báhppa lea háliideame Márjjá alccasis. Ja son čierui. Máhtte leai hui veháš lohkan girjji, muhto leai son goit beassan rihpaide, ii delle dárbbašan olu lohkat rihppaskuvllas²³. Muhto Márjá leai buorre lohkat, ja son gale diđii daid lohkosiid. Ja go bodii Márjá girkus, de leai sus vuosttaš bargu oahpahit Máhte lohkat daid vihatlohkosiid. Ja go Máhtte leai lohkan ja oahppan ja ožžon ipmárdusa, got leai dat ášši²⁴, de soai manaiga nuppi beaivve fas báhpa lusa, ja de báhppa maiddá oahpahii Máhte, got galgá vástidit. Ja de álggii vihahit. Ja de Máhtte gale máhtii got galgá. Ja de báhppa gearggai vihaheames.

Ja go ledje geargan, de manne ruoktot eret girkus ja álge heajaid doallat. Iige sis lean iežá go viidni ja biergu ja mielki. Ja de juhke dat, guđet háliide ja sáhtte. Ja de šadde gárremiidda, ja de álge juoigat nu olu go ledje dan stobus, ja válde bártnit nieiddaid birra čeabeha ja juige nu ahte ii gullon ii miige. Ja muhtumat čirro ja juige:

Voja voja nana nana,
stuora leambada ja geampa lea mu moarsi.

Ja nieiddat fas juige bártniid:

Voja voja nana nana,
stuora fávrrut ja stuora hágat,
voja voja nana nana,
manadedje dego girdi loddi, ruohtti bohccos jođii,
voja voja nana nana.

Ja eai sii nohkkan dan ija. Ja dan sotnabeaivvi leai nu muohtti, ahte muhtii guokte goartila. Ja de Nuvtte dajai, ahte dat šaddaba 173riggát, go muhtii dan vihatbeaivvi. Dat gale leage sápmelaččaid dáiga leamaš dolin, ja lea velá dálnai.

Ja muhtumat, go šattai stobus liekkas, de manne olggos ja nohkadedje dohko, ja muhtii nu ahte dat, geat olggos nohkke, šadde muohttaga vuollái, nu ahte eai gávdnan muđui go goivo nuppit eret muohttaga vuolde.

Niillas ii duostan ovdal náitalit go Máhtte vuostten ovdal náitala. Ja go dál oinniiga ahte Máhtte náitalii, de soainai álggiiga náitalit. Muhto go sotnabeaivi leai mannan, de ii šahten sáhttán dalle báhppa vihahit, go dat²⁵ dallenai galggai gulahit ovtta beaivvis, muhto attiiga soai báhppii gulahusgirjji. Ja de eaba soai beassan dan jagi náitalit. Muhto soai manaiga oktii ja oruiga ovttas dego iežánai bárat. Dát sámit eai láven mannat eambbo go oktii jagis girkobáikkis.

Niillas leai riggáseamos bárdni ja Elle maiddá. Ja olbmot ledje buorit, ja sii háliidedje Niillasa ja Elle heajaid oažžut, muhto eai sii dan atnán stuora sivvan, go soai leigga ovttas ovdal vihaid. Muhto soai leigga gulahuvvon gale.

Muhto Niillas leai hilbes olmmoš, ja Elle leai hui jierbmeolmmoš. Elle gal jurddaša, got son Niillasiin birge, go son lea nu hilbat. Muhto gal son oinnii, ahte gal dat lea fas buorre go manná suhttu badjel. Ja son leai rikkis sogas, ja dološ olbmot atne olu das mearkka, makkár sogas dat lea guhtege. Sii ledje oaidnán, ahte guhte sohka lea geafes sohka, de dan sogas leat geafit goase visot. Ja go lea láibbálaš sohka, de dan sogas leat láibbálaččat goase visot, jos eai álgge dahkat vearrut dahe suoládit. Dat gale gefojit, guđet vearrut dahket. Jos eai gefo iežaset áiggi, de mánát goitge gefojit.

Olmmošsohka lea dego okta johka. Go lea okta johka, mii lea guhkki dego olmmošsohkanai. Ja muhtun johka lea rássái gierragii²⁶ nu guhkás go johka manná. Ja nubbi johka lea maiddá seammá váris, ja son manná maiddá seammá guhkás, ja sus ii leat rássi ii gierragis ii máddagis. Ja nu leat olmmošsogat. Ja jos lea muorra[š]ládja soames báikki hui oaksái ja fiinna njulges oavssit, de dasa šaddet dan báikái seammálágáš muorat. Ja go leat muhtun eatnamis fasttes muorat, dasa šaddet fasttes muorat – nuppit nohket ja nuppit šaddet sadjái seammá fasttes muorat. Ja nu leat olmmošsogatnai. Ja deinna sámit lávejit rehkenastit got leat guđege sogas olbmot. Ja deinna maiddá Niillasa atne divrrasin, go son leai láibbálaš sogas.

174Ja go nubbi jahki leai šaddan, de soai vuoddjáiga Márkanii vihaide. Dalle vulge olu sudno ustibat, vái besset heajaide. Ja go vulge, de válde guokte goađi mielde ja olu herggiid ja gierresiid. Ja go vulge vihaide, de gárvodedje čábbámus biktasiid, mat sámi goarratvuhtii gulle: silkeliinniid ja silkegahpiriid²⁷ ja silbaboahkániid ja fiinna láđđegávttiid ja mánggafearggat helmmuid ja silbaboaluid ja silbariskkuid, maiguin liidni biddjojuvvo gitta. Ja muohtavilges borgebeaskkat ja vilges gistát ja vilges gápmagat! Ja moarsi biiggát maiddá galge čáppa biktasiid bidjat, ja irggi reanggat seammá fiinna biktasiiguin.

Ja de sii vulge báhpa lusa. Ja golbma bára galge ovdalis bára vázzit, ja golbma bára mannjelis bára, ja dat galge beare bártnit ja nieiddat dat guhtta bára. Ja olu iežá sogat ja ustibat manjis čuvvot. Ja go bohtet girkui, de galgá irggi reanga guoddit irggi gahpira, ja go báhppa álgá vihahit, de dollojuvvo okta liidni bára oaivvi nalde njealječihkii, okta guđege čiegas dollet, dassážii go báhppa lea geargan vihaheames. Ja go vulget ruoktot, de galgá irggi reanga guoddit irggi gahpira, ja dat bárat galget fas seammá ládje mannat ovddas ja manjis.

Ja go bohtet ruoktot stohpui, gos ledje muhtumat orrume, ja muhtumat orro gođiin, mat ledje buktojuvvon girkogoahtin, ja de álge heajastallat. Ja dat leai garra biegga ja bohte muohtaoavttit, ja muhtumin leai hui fiertu ja bivvalis ilbmi. Ja dan sámit atne váras, makkár lea ilbmi. Ja de dál álge heajaid borrat ja juhkat, ja bohte nu olu olbmot. Ja Niillas leai olu viinni oastán. Ja sus ledje olu sogat ja oahppásat dahe ustibat. Muhto soames bártnit atne goađuha go Elle eai ožžon. Ja okta nieida, gean namma leai Ánne, son doaivvui ahte Niillas váldá su. Ja go oinnii ahte Niillas ii sus fuollan, de álggii son gielistit Niillasa nala olu, ahte Niillas lea suinna furrošan ja muitalii Elliinai. Ja Elle dajai: «De leat don buorre nieida, go leat addán Niillasii go son dárbbašii, ja gal mon mávssán bálkká dutnje.» Ja de Ánne ii dohkken alccasisge. Son leai muitalan juohke olbmui, ahte Niillas leai su fuorrá. Muhto go Elle leai sutnje daid hupman, de ii son šahten muitalan geasage. Skealmmat álo jerre Ánnes: «Olugo Elle mávssii dutnje, go leat veahkehan?» Ja de álggii heahpanit ja ii háliidan hupmat ii maidege dan birra.

Ja de dál álge heajaid borrat ja juhkat. Ja go álge, de nuorra bárra manai čohkkedit beavddi duohkái, ja sii galge čohkkát das nu 175guhká go heajat biste. Ja dasa šadde gale olu gárremiidda ja álge juoigat ná:

Voja voja voja voja nana nana nana nana,
dál mii leat heajaid ožžon, voja voja voja nana nana nana,
suohkana riggámus bártnis dál doddjui juolgi,
voja voja voja nana nana nana,
ja dál mii gale veháš jugástallat,
voja voja voja voja nana nana nana nana.
De dat čáppa Elle dál čuovggadii dego nástealbmi,
voja voja voja nana nana nana nana,
dat rievddadii suohkanis, voja voja voja nana nana nana.
Guhte dál šaddá suohkana nástin, voja voja voja nana nana nana.
Ja mon dál sávan buori lihku, voja voja voja nana nana nana.

Ja de dál juige ovtta jitnii nu ahte ii gullon ii miige. Ja de álge bártnit diggodit gaskaneaset ja de doarráje nu, ahte olbmot ferteje mannat ja earuhit ja humahallat, vái sii heaittále²⁸. Ja sii heite. Okta leai, gean ferteje čatnat gitta ja veaddit, dassážii go čielggai.

Ja dál álggii dat áigi, go álge addit heajain. Ja sii adde ruđaid ja silbbaid ja bohccuid. Ja heajaid ovddasolmmái lea ain válljejuvvon dakkár, guhte lea rehelaš ja [geas lea] buorre muitu. Ja sin goansta leai dakkár, ahte eai sii váldán ila olu attáldagaid geasge, gal gárrenolmmoš addá vaikko man olu eanet go leat nárit. Ja dan dihte galgá buorre muitu, olugo guhtet addá ja guđet lohpidit bohccuid. Ja go ein addet headjaattáldagaid, de irgi ja moarsi giitiba birra čeabeha ja sávvaba lihku addái, ja seammá sávvá heajaid ovddasolmmái addái buori lihku dáppe ja mannjil jápmima. Ja de lea fas okta dat, guhte juohká viinniid. Ja dalle addojuvvo fiidnámus viidni, go leat addán attáldagaid.

Ja go lea geargan headjadoallu, de ovddasolmmái doallá veháš sártni ja lávlu sálbmagirjjis ovtta sálmma. Ja sártni sisdoallu lea ná: ahte son sávvá lihku nuorra bárrii ja visot headjagussiide. Ja giitiba²⁹ irgi ja moarsi dan ovddas, go leat boahtán illudit «ovttas munnuin dan ođđa lihku ovddas, maid lea Ipmil addán munnuidenai, go son lea oaidnán buorrin, ahte attii olbmái nissona guoibmin, go son oinnii, ahte ii olmmái birge okto.» Ja go ovddasolmmái lea daid dahkan, de giitet fas ruoktot headjaguossit ja irgi ja moarsi. Ja de dál heitet heajaid doallamis ja mannet guhtet orronbáikáseaset.

176

Muitalus Máhte birra

Máhtte ja Márjá leigga juo boareslágánat, ja soai leigga riggát, ja sudnos ledje njeallje mána. Ja soai eliiga soabalaččat ja heittiiga¹ suoládeames. Ja soai eaba lean ila viisát, Márjá gal ii lean jalla, muhto eaba soai geassán olbmuid luonddu. Ja go soai okte leigga okto siiddas, de šattai mánná Márjái, ja ii lean dorvu ii mihkkege. Máhtte fertii okto birget ja birgehit áhkás ja máná, mii leai easka šaddan. Ja boarráseamus leai ciežajahkásaš, ja son leai veháš áhpun. Ja eallu šattai veaiddalis, ja návddit bohte ja ogohallet ealu. Ja gal son oinnii, ahte návddit bohte ja ogohalle birra goađi, muhto ii son beassan olggos goađis, go leai áhkká máná ožžon. Ja okta olmmoš čuoiggai jur dan áiggi lahka dan goađi, muhto ii son dan diehtán, ahte sus leai heahti, ja son ii mannan Máhte goahtái. Son árvalii jurdagisttis; «In mon mana Máhte goahtái, ii das gola áigi, mon manan Niillasa goahtái, Niillasis lea hávskkes eamit, ja son lea iešnai ustitlaš.»

Ja Niillasa áhkká leai maiddá ožžon máná, muhto Niillas leai viežžan olbmuid. Son máhtii rehkenastit áiggi, goas áhkká máná oažžu, ja dat leai maiddá áhpun sutnje. Muhto son leai ovttas siidaguimmiiguin. Ja siidaguoimmit gehčče ealu. Ja son leaige ustit oktan áhkáinis juohke olbmui, vaikko son leai hilbat ja riidalii muhtumin juohke olbmuin. Muhto son dagai fas buorrin visot, ja leai fas nu buorre ahte ii diehtán maid galggai dahkat buorrin. Ja Elle leai hui buorre olmmoš, son attii biepmu gussiide ja leai ustitlaš, ja olbmot ledje sutnje hui buorit. Ja Niillas leai maiddá buorrelunddot, olbmot ledje buorit, vaikko Niillas suhtadii dávjá rátkamiid áigge. Muhto goitge son ii lean guhká suhtus, juohkehaš leai gulolaš, go son dárbbášii ábu.

Ja go okte leai Niillas vuolgán Márkanii ja ii lean su Elle mielde, de son jugai nu ahte ii diehtán ii maidege. Ja de suoládedje sus ruđaid visot. Ja go son lihkai ja čielggai, de son oinnii got lea šaddan, ja de ii son diehtán got dal galggai, ja guhte leai dál su ruđaid suoládan. Ja de son jugai fas, ja de deid suhtuiguin álggii riidalit nuppiid juhkan olbmuiguin. Ja de šattai doarru, ja de cápmáhalai nu, ahte šattai giehtatbealli ja oaivái stuora ráigi. Muhto eai dat lean sámit, muhto norgalaččat. Ja son ii beassan oastit ii maidege go manai ruhta, muhto olbmot oste sutnje visot ja geasehedje iežasnai siidii. Ja go Elle gulai, de son dajai: «Gal dat galgá vuosteváldit 177vuostegieđageavadanai liikká, dalle lea miehtegieđageavatnai lahka.» Ja de Niillas šattai nu ilolaš, ahte ii muitán ii maidege. Ja de bijai viežžat Nuvtte Sárá, son leai oahppan áhčistis doavttirin. Ja go son bođii, de son dagai nu got lávii su áhči áhpu, de buorránii su giehta fargga. Ja son dagai lohpádusa, ahte ii son mana juhkat, ja nuppi, ahte ii son vuolgge okto Márkanii. Jos son Elle ii livččo guođđán, de ii sutnje livččo nu geavvan go geavai.

Ja nuppi jagi son leai vádjoleame okto Niillas, ja de son gávnnai boares, áigahaš árahávddi, ja das leai olu ruhta, ja dain² ii lean namma, gean sii ledje. Ja de son oaččui ieš visot daid ruđaid.

Go Máhtte dál leai nu vuorrádusas, de son jurddašii, ahte gal son lea jalla go okto siidii rátká, go áhkká lea gassadin. Ja soai leigga goappašat nu duihmmit, ahte eaba ipmirdan das maidege got áigi manná, goas áhkká máná oaččui. Muhto de Ándaras-gállá nuorat nieida vuolgá geahččat oappás. Ja de son bođii, ja de Márjá leai juo nu, ahte ii dovdan oappásge, son lea nu skibas. Ja de son vulggii viežžat lasi olbmuid. Muhto Márjá leai skibas golbma mánu. Ja návdi gottii 40 heakka bohccuid. Ja nelgo eallu nu ahte váibe bohccot. Ja das lea váruhus, ahte eai galgga okto siidii mannat go eai leat liigeolbmot, ja áhkká lea gassadin.

Vaikko ii son šaddan velge geafi, muhto su áhkká šattai dan rájes skihpalas, son šattai lihkadit, ovdal go leai dearvvasnuvvan. Ja son šattai galbmot maiddá, ja son oaččui čoaskinvigi dan rájes iige šat lean nu dearvvas go ovdal.

Juoigamuš álgá – Ovtta bártni luohti

Stuora gávvila, nana nana nana voja voja nana nana nana,
ii oktage diehtán, leago guolli dahe loddi, voja voja voja nana nana nana,
stuora gávvila, voja voja nana,
mieđábealde stuora bielluin guđodii, voja voja nana nana,
bárdnelunttaid dorvu, go heahti bođii,
go gávnnahalle suolabarggus, voja voja nana nana.

178Ja bártnit háliide juohkehaš dan bártni iežaset mielde dan dihte go son leai nu gávvil. Ja dakka dan áigge veháš riidale sámit gaskaneaset, ja suoláde nuppit nuppiin, ja nuppit sokče nuppiid, go nuppit ledje suoládeame. Ja deinna lágiin jokse dávjá suoládeames. Ja dalle dárbbaše goansttaid, got besset luovos áššis. Ja deinna háliide sii dan gávvilis bártni, su gohčodedje bártnit gonagassan. Ja sutnje gale ledje buorit juohke olmmoš, ja ii son leange suola, muhto ii jur váhkige, muhto ii son šaddan juorrovuolážin¹ goasge. Iige son suovvan olu suoládit dalle go son leai olis. Ja olbmot dihte, ahte eai dalle olu suolát go dat bárdni lea olis. Muhto borranbohcco son ii gieldán váldimis, suolabohcco.

Ja son leai headju njoarostit, muhto viehkat son leai nu falli, ahte ruohtti bohccos jođii, ja nu sávri, ahte viegai ovttatmanus beanagullama. Muhto ii son láven viehkat garrasit³ dalle go olbmot oidne. Muhto soite oaidnit dalle go son ii diehtán, go leai viegahallame bálgi čorragiid, mat ruhttet vuostebiggii nu olu go nagadit⁴. Ja dasa galgá falli, guhte johtá go lea heajos beana. Beana gal jorgala, go lea dakkár mii máhttá ja gille.

Ja dan seammá bártni láveje nieiddatnai juoiggadit:

Ovttain sániin gávnnai váimmu,
voja voja voja voja,
stuora gávvila, jos suoládii, de nuppiid oaivi vástidii,
voja voja voja nana nana nana.

Dál álgá bohcco luohti

Silkenjávvi, silkenjávvi, voja voja voja voja nana nana nana nana.
Gomanadedje dego beaivvisuotnjarat, voja voja voja nana nana nana,
Miesážat¹ ruovggadedje, voja voja voja voja nana nana nana nana,
ja bohradedje, bohradedje² voja voja voja voja nana nana nana nana.

Juigamus lea dakkár, go lea rievttes čeahpes juoigi, de lea nu 179hávski gullat, goase čirrosat bohtet guldaleddjiide. Muhto go dakkár juoigit leat, guđet garrudit ja bániid gasket ja uhkidit goddit bohccuid ja velá isidanai, ja de dat leat ahkidat gullat.

Boken er utgitt av Nasjonalbiblioteket

Last ned

Last ned hele boken til mobil/nettbrett i .epub-format eller som .mobi.
Du kan også skrive ut boken som .pdf eller html.